Authors:Minna Kivipelto, Katja Ilmarinen, Pekka Karjalainen Pages: 12 - 33 Abstract: Asumiseen liittyvä huono-osaisuus näkyy aikuissosiaalityössä päivittäin. Vaikeimmassa asemassa ovat henkilöt, joilla mielenterveyden häiriöt, päihteet, asumisen ongelmat ja taloudelliset vaikeudet kietoutuvat yhteen. Vuokra-asuntojen ja palvelujen sijoittelu sekä Kelan asumiskulujen normit vaikeuttavat poispääsyä huono-osaisuudesta. Asumiseen liittyvien ongelmien syntyä tulisi ehkäistä toimivalla yhdyskuntasuunnittelulla, jossa olisi hyödynnettävä nykyistä enemmän myös sosiaalityön asiantuntemusta. PubDate: 2024-06-12 DOI: 10.33357/ys.121860 Issue No:Vol. 61, No. 4 (2024)
Authors:Markku Norvasuo Pages: 34 - 52 Abstract: Artikkeli tarkastelee institutionaalisen muutoksen näkökulmasta suomalaisen lähiörakentamisen yhteyksiä seutusuunnitteluun ja seudulliseen näkökulmaan. Tarkastelun runkona ovat Riitta Hurmeen ja Johanna Hankosen tutkimukset suomalaisesta lähiöstä. Heidän seutusuunnittelua koskevat huomionsa liitetään osaksi institutionaalisen muutoksen kuvausta 1940-luvulta 1960-luvun loppuun. Ajatus seudullisuudesta vaikutti alun perin niihin lähiön muotoihin, jotka omaksuttiin Suomeen. Myöhemminkin seudullinen näkökulma vaikutti lähiörakentamiseen. Nämä yhteydet voidaan hahmottaa institutionaalisesta näkökulmasta. Tällä tavalla myös lähiörakentamisen muutokset voidaan ymmärtää paremmin kuin tarkastelemalla vain lähiöyksikön rakenteellisia piirteitä. PubDate: 2024-06-12 DOI: 10.33357/ys.131535 Issue No:Vol. 61, No. 4 (2024)
Authors:Teemu Jama Pages: 58 - 66 Abstract: Kaupunkisuunnittelu määrittää raameja ihmisten arkisille toimintakuvioille (patterns), sekä niihin tukeutuville, ja niitä muuttaville investoinneille, yrityksille ja palveluille. Ilmastonmuutoksen vinkkelistä tulisi saada aikaan pikaisia muutoksia näihin kuvioihin, jotta kaupunkielämä voisi kehittyä kohti planetaarista kestävyyttä. Reilu 100-vuotiaan kaavoituksen kautta operoivalla kaupunkisuunnittelulla on kuitenkin suuria haasteita muuntua tätä tavoitetta vasten, koska kaupunkikehityksen ohjaaminen on päässyt irtaantumaan suunnitteluajattelusta. Suunnittelun vaikutusarvioita tehdään sekä suunnittelusta että toisistaan erillään. Tekoäly voi tuoda tähän pirstoutuneeseen maailmaan yllättävän muutoksen tarjoamalla mahdollisuuden analysoida kaupunkikehitystä eri ammattikuntien sisäisistä dogmista vapaana ylialaisena kokonaisuutena suunnittelun yhteydessä. Tällöin voi löytyä ratkaisuja, joilla ohjata sekä kaupunkikehitystä että ihmisten kuvioita ilmastoystävällisempään suuntaan. Tekoälyn taustalla toimivan koneoppimisen epäinhimillisiä etuja tulisikin hyödyntää löytämään uusi suunta kaupunkikehitystä ohjaavalle kaupunkisuunnittelulle. Kun uusia suunnittelutapoja aletaan oppia, tulee niitä jatkuvasti tarkistaa kuin laivan kurssia. Tätä tehtävää varten tulisi perustaa nykyisistä yliopistorakenteista irrallinen kaupunkisuunnittelututkimuksen instituutti, koska laadukaskaan monialainen kaupunkitutkimus ei tiedekuntasiilojen takia tue uusien suunnittelun suuntien löytymistä vauhdilla, joka pysyisi kaupunkielämästä johtuvan ilmastonmuutoksen rinnalla. PubDate: 2024-06-12 DOI: 10.33357/ys.145166 Issue No:Vol. 61, No. 4 (2024)
Open Access journal
[38 journals]
