JournalTOCs

Gerontologia
Number of Followers: 0

This is an Open Access Journal

Open Access journal
ISSN (Print) 0784-0039 - ISSN (Online) 0784-0039
Published by Federation of Finnish Learned Societies

[38 journals]

Gerontologia 2023 - Ikääntymisen uusi aika
- Authors: Toimitus
  PubDate: 2022-06-21
  Issue No: Vol. 36, No. 2 (2022)
Näkymätön vanhus
- Authors: Satu Jyväkorpi
  Pages: 125 - 127
  PubDate: 2022-06-10
  DOI: 10.23989/gerontologia.119600
  Issue No: Vol. 36, No. 2 (2022)
Etäkotihoitotyön sisältö ja kuormittavuus sekä mahdollisuudet
työurien pidentäjänä
- Authors: Tarja Heinonen, Pirjo Lindfors, Clas-Håkan Nygård
  Pages: 128 - 142
  Abstract: Tutkimuksessa analysoidaan etäkotihoitotyötä työntekijöiden kokeman työn muutoksen ja työn kuormituksen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan etäkotihoitotyön tarjoamia mahdollisuuksia työrajoitteisten työntekijöiden työurien pidentämiseen. Aineiston muodostivat Helsingin kaupungin Palvelukeskuksen etähoidossa työskentelevät hoitajat (n=14), joista puolet työskenteli niin sanotusti uudelleensijoitettuna tuki ja liikuntaelinperäisen vaivan tai vamman vuoksi. Haastateltavat olivat 22–59-vuotiaita naisia. Aineisto kerättiin teemahaastatteluina videopuhelun välityksellä elo–lokakuussa 2019 ja helmikuussa 2020. Tulokset osoittavat, että äänikuvayhteyden kautta tapahtuva kotihoitotyö on muuttanut sekä työn sisältöjä että työssä tarvittavia valmiuksia. Digitaalisessa asiakassuhteessa korostuvat entisestään luottamus sekä verbaalinen vuorovaikutus ja ohjaus. Kiire ja asiakassoittojen aikataulupaine aiheuttavat työntekijöille psyykkistä kuormitusta. Etäkotihoidossa fyysiset, raskaat asiakassiirrot ja nostot jäävät pois, mutta tilalle ovat tulleet istuma ja näyttöpäätetyölle tyypilliset yläraajojen ja hartiaseudun rasitustilat. Kaikki haastatellut uudelleensijoitetut työntekijät kokivat, että etähoitotyö oli mahdollistanut heidän työuransa jatkumisen. Haastateltujen etähoitajien mielestä etäkotihoito täydentää ja monimuotoistaa hyvin sekä kotihoitotyötä että palvelutarjontaa. Remote home care: contents of the work, work-related strain and possibilities of extending work careers The present study analyses remote home care, from the viewpoint of work-related strain and of the changing work and strain experienced by employees. In addition, the study examines the possibilities of remote home care in extending occupationally challenged employees’ careers. The data consists of remote nurses (n=14) working at the city of Helsinki’s Service Centre. Half of them were relocated there because of a musculoskeletal illness or injury. The interviewees were 22–59 years old. The data was collected through focused interviews via video calls in August-October 2019 and February 2020. The results show that remote home care changed both work content and abilities needed at work. Trust, verbal communication and guidance are emphasised in digital client relations. The study shows that hurry and timetable pressures related to client calls cause mental stress for employees. Even if there is no physically straining client lifting in remote home care, sitting and display screen work cause muscle strain in upper limbs and shoulder area. All the interviewed relocated employees experienced that remote care enabled them to continue their career. Remote home care complements and diversifies home care and service provision.
  PubDate: 2022-06-10
  DOI: 10.23989/gerontologia.109921
  Issue No: Vol. 36, No. 2 (2022)
Aktiivisen ikääntymisen diskurssi Helsingin Sanomien
pääkirjoitusaukeamalla vuosina 2000-2015
- Authors: Hilla Kiuru
  Pages: 143 - 157
  Abstract: Aktiivisen ikääntymisen politiikkaa on pidetty ratkaisuna ikääntymisen haasteisiin. Tarkastelen artikkelissani, miten aktiivisen ikääntymisen diskurssi näkyy Helsingin Sanomien pääkirjoitusaukeaman teksteissä vuosina 2000–2015.
  Foucault´laisella diskurssianalyysilla tutkin, millaisten aladiskurssien kautta diskurssi rakentuu ja millaisia subjektipositioita on varattu ikääntyneille. Tulosten mukaan työuran pidentäminen näkyy aineistossa vahvasti ja ikääntyneet nähdään resurssina. Yhteiskunnalta odotetaan kuitenkin varautumista väestön ikääntymiseen, esimerkiksi hoivakustannuksiin ja ikäystävällisen ympäristön tarpeeseen. Toisaalta ikääntyneiden poliittiseen aktiivisuuteen suhtaudutaan ristiriitaisesti. The discourse of active ageing in the editorial pages of Helsingin Sanomat during the years 2000-2015 Active ageing has been considered as a solution to the challenges of ageing. In this article, I study the representation of the discourse of active ageing in the editorial pages of Helsingin Sanomat during the years 2000–2015. With the help of Foucauldian discourse analysis, I study the subdiscourses through which the discourse is constructed, and the subject positions of the older adults. According to the results, longer careers are emphasized, and older adults are seen as a resource. However, society is expected to prepare for ageing, for example with the help of an age-friendly environment and preparing for the costs of care. On the other hand, the political activity of older adults is seen in a contradictory way.
  PubDate: 2022-06-10
  DOI: 10.23989/gerontologia.109935
  Issue No: Vol. 36, No. 2 (2022)
Lähihoitajaopiskelijoiden kokemuksia ikääntyneiden kuntoutumista
edistävästä hoitotyöstä ja sen koulutuksesta
- Authors: Maria Korvola, Sinikka Lotvonen, Heidi Siira, Helvi Kyngäs, Kaisa-Mari Saarela
  Pages: 158 - 171
  Abstract: Kuntoutumista edistävän hoitotyön merkitys korostuu ikääntyvässä Suomessa. Tutkimusten mukaan kuntoutumista edistävä hoitotyö edistää ikääntyneiden toimintakykyä. Vanhuspalvelulaki velvoittaa kuntia tekemään ikääntyneen väestön tukemiseksi suunnitelman, jossa painotetaan kotona asumista ja kuntouttavia toimenpiteitä. Suuri osa valmistuneista lähihoitajista tulee työskentelemään ikääntyneiden parissa, joten lähihoitajien koulutuksen tulee vastata työelämän tarpeita. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa kuntoutumista edistävän hoitotyön toteutumisesta ikääntyneiden palvelujärjestelmässä sekä ikääntyneiden kuntoutumista edistävän hoitotyön koulutuksesta ammatillisessa oppilaitoksessa. Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2020 yksilöteemahaastatteluilla lähihoitajaopiskelijoilta (n=8). Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Lähihoitajaopiskelijoiden kokemukset ikääntyneiden kuntoutumista edistävästä hoitotyöstä liittyivät hoitajien ajankäyttöön, organisaation toimintaan, hoitajien osaamiseen, hoitajien asenteisiin, hoitajien omiin toimintatapoihin, organisaation toiminnan kehittämiseen, käytännönläheisen opetuksen toteuttamiseen ja kehittämiseen, apuvälineiden käyttöä heikentäviin ja parantaviin tekijöihin sekä apuvälineiden teknologiaan tulevaisuudessa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että koulutuksen sisältö ja käytännön työelämä eivät kohtaa. On välttämätöntä lisätä kuntoutumista edistävän hoitotyön osaamista ja kehittää organisaatioiden toimintoja. Practical nurse students’ experiences of restorative care for older adults and restorative care education The meaning of restorative care is emphasized in ageing Finland. Studies show that restorative care promotes the functional ability of older adults. The Finnish elderly services law obliges municipalities to make a plan to support the elderly population with an emphasis on promoting living at home with the support of restorative care. Most of the graduating practical nurses will work among older adults, so the education should meet the needs of working life. The aim of this study was to produce new information on the implementation of restorative care in the service system for the elderly and on the restorative care education in vocational institutions. In autumn 2020, data were collected by individual focused interviews with graduating practical nurses (n=8). The data were analyzed by inductive content analysis. Practical nurse students’ experiences of restorative care were related to nurses’ time usage, the organization’s operation, nurses’ competence, nurses’ attitudes, nurses’ way of working, developing the organization’s operations, implementation and development of practical teaching, reducing and increasing the use of assistive devices, and the future of assistive device technology. In conclusion, the content of education and practical working life do not meet. It is necessary to increase competence in restorative care and develop the functions of organizations.
  PubDate: 2022-06-10
  DOI: 10.23989/gerontologia.111172
  Issue No: Vol. 36, No. 2 (2022)
Eläkkeelle siirtyneiden taidetoimijuus
- Authors: Tuulikki Laes, Pauli Rautiainen
  Pages: 172 - 188
  Abstract: Tarkastelemme artikkelissamme suomalaisten eläkkeensaajien taide- ja kulttuuriosallistumista ja osallisuutta hyvinvoinnin ja osallisuuden viitekehyksessä. Tutkimme, millaisena eläkeläisten taidetoimijuus näyttäytyy vanhuuseläkesiirtymässä sekä miten taidetoimijuuden aktiivisuus tai passiivisuus suhteutuu nykyisiin käsityksiin vanhuuden ikäkauteen kuuluvasta merkityksellisestä toiminnasta. Aineistona on eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakkaille toteutettu kysely (N=510), jossa selvitettiin vastaajien taide- ja kulttuuriosallistumisen tapoja sekä arvioita omasta hyvinvoinnistaan. Kyselyyn vastanneet jakautuivat neljään taidetoimijuusprofiiliin. Sosioekonomisilla tekijöillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä taidetoimijuuden asteeseen. Sen sijaan vastauksissa korostui kokemus taiteiden ja kulttuurin merkityksestä omalle hyvinvoinnille taide- ja kulttuuriosallistumista selittävänä tekijänä. Hyödynnämme artikkelissamme myös kyselyä syventäviä, taiteisiin ja kulttuuriin passiivisesti suhtautuneiden vastaajien haastatteluja. Havaintojemme perusteella ehdotamme ja perustelemme toimenpiteitä taidetoimijuuden vahvistamiseksi työelämästä eläkkeelle siirtymisen vaiheessa. Art agency in retirement transition This article examines participation in the arts and culture among Finnish pensioners in the framework of wellbeing. We study the emergence of art agency in the retirement transition and how it relates to current conceptions of the roles and meaningful participation of the ageing population. The data consists of a survey for the clients of the pension insurance company Ilmarinen (N = 510), which investigated the ways of participation in the arts and culture and the respondents’ assessment of their own well-being. In our analysis, respondents are divided into four art agency profiles. Socioeconomic factors had no statistically significant association with the degree of art agency. Instead, the experienced significance of the arts and culture for one's own well-being was highlighted in the responses as an explanatory factor for participation in the arts and culture. Based on our findings, we propose and justify measures to strengthen art agency in the retirement transition.
  PubDate: 2022-06-10
  DOI: 10.23989/gerontologia.111894
  Issue No: Vol. 36, No. 2 (2022)
Mikä on kuntouttavan työotteen jalansija ikäihmisten
hoitotyössä'
- Authors: Maarit Elo, Sini Eloranta, Niina Katajapuu
  Pages: 189 - 195
  PubDate: 2022-06-10
  DOI: 10.23989/gerontologia.114677
  Issue No: Vol. 36, No. 2 (2022)
RECETAS-projekti selvittää luontoelämysten vaikutuksia
ympärivuorokautisessa hoidossa asuvien iäkkäiden ihmisten
yksinäisyyteen
- Authors: Anu Jansson, Laura Rautiainen, Annika Kolster, Ulla Aalto, Timo Partonen, Kaisu Pitkälä
  Pages: 196 - 203
  PubDate: 2022-06-10
  DOI: 10.23989/gerontologia.115997
  Issue No: Vol. 36, No. 2 (2022)
Ikääntyneiden hoitotyötä kehittämässä: hanketyön haasteita ja
mahdollisuuksia
- Authors: Kirsi Myllykangas, Reetta Saarnio, Ulla Lahtela
  Pages: 204 - 209
  PubDate: 2022-06-10
  DOI: 10.23989/gerontologia.115763
  Issue No: Vol. 36, No. 2 (2022)
Nostalgiaa' Ikä, aika ja sukupolvi Eppu Normaalin
konserttisalikeikalla
- Authors: Ilkka Pietilä, Hanna Ojala
  Pages: 210 - 214
  PubDate: 2022-06-10
  DOI: 10.23989/gerontologia.115657
  Issue No: Vol. 36, No. 2 (2022)
Resilienssi ikääntyessä: fyysinen suorituskyky ja psykososiaaliset
tekijät muuttuvassa ympäristössä ja voimavaroina vastoinkäymisissä
- Authors: Kaisa Koivunen
  Pages: 215 - 219
  PubDate: 2022-06-10
  DOI: 10.23989/gerontologia.115384
  Issue No: Vol. 36, No. 2 (2022)
Lapsuuden laulut ja yhdessä muistelu ovat ikääntyneille
tärkeä voimavara
- Authors: Annika Tammela
  Pages: 220 - 226
  PubDate: 2022-06-10
  DOI: 10.23989/gerontologia.114449
  Issue No: Vol. 36, No. 2 (2022)
Viitottu yksinäisyys: selvitys viittomakielisten iäkkäiden ihmisten
yksinäisyydestä Ystäväpiiri-toiminnan kehittämiseksi
- Authors: Maria Kursi, Tarja Ylimaa, Anu Jansson
  Pages: 227 - 230
  PubDate: 2022-06-10
  DOI: 10.23989/gerontologia.116652
  Issue No: Vol. 36, No. 2 (2022)
Lainata vai eikö lainata' Uusien sanojen hankinnan hankaluus
- Authors: Pirkko Muikku-Werner
  Pages: 231 - 232
  PubDate: 2022-06-10
  DOI: 10.23989/gerontologia.116351
  Issue No: Vol. 36, No. 2 (2022)