Subjects -> HEALTH AND SAFETY (Total: 1478 journals)
    - CIVIL DEFENSE (22 journals)
    - DRUG ABUSE AND ALCOHOLISM (87 journals)
    - HEALTH AND SAFETY (700 journals)
    - HEALTH FACILITIES AND ADMINISTRATION (358 journals)
    - OCCUPATIONAL HEALTH AND SAFETY (112 journals)
    - PHYSICAL FITNESS AND HYGIENE (117 journals)
    - WOMEN'S HEALTH (82 journals)

HEALTH AND SAFETY (700 journals)            First | 1 2 3 4     

Showing 601 - 203 of 203 Journals sorted alphabetically
Saúde Coletiva     Open Access  
Saúde e Meio Ambiente : Revista Interdisciplinar     Open Access  
Saúde em Redes     Open Access  
Saúde.com     Open Access  
Scandinavian Journal of Work, Environment & Health     Partially Free   (Followers: 13)
School Mental Health     Hybrid Journal   (Followers: 8)
Scientia Medica     Open Access  
Scire Salutis     Open Access  
Serviço Social e Saúde     Open Access  
Sextant : Revue de recherche interdisciplinaire sur le genre et la sexualité     Open Access   (Followers: 1)
Sexual Health     Hybrid Journal   (Followers: 3)
Sexual Medicine Reviews     Full-text available via subscription   (Followers: 1)
Sierra Leone Journal of Biomedical Research     Open Access  
Sleep and Vigilance : An International Journal of Basic, Translational and Clinical Research     Hybrid Journal  
Sleep Health     Full-text available via subscription   (Followers: 3)
Sleep Science and Practice     Open Access  
SMAD, Revista Electronica en Salud Mental, Alcohol y Drogas     Open Access   (Followers: 2)
Smart Health     Hybrid Journal  
Social Determinants of Health     Open Access   (Followers: 1)
Social Theory & Health     Hybrid Journal   (Followers: 3)
Social Work in Health Care     Hybrid Journal   (Followers: 24)
Social Work in Mental Health     Hybrid Journal   (Followers: 15)
Social Work in Public Health     Hybrid Journal   (Followers: 13)
Society, Health & Vulnerability     Open Access   (Followers: 4)
Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti     Open Access  
South African Family Practice     Open Access   (Followers: 3)
South African Journal of Bioethics and Law     Open Access   (Followers: 1)
South African Journal of Child Health     Open Access   (Followers: 1)
South African Journal of Communication Disorders     Open Access   (Followers: 1)
South East Asia Journal of Public Health     Open Access   (Followers: 3)
South Eastern European Journal of Public Health     Open Access   (Followers: 1)
Southern African Journal of Critical Care     Open Access   (Followers: 4)
Southern African Journal of Public Health     Open Access  
Southwest Respiratory and Critical Care Chronicles     Open Access   (Followers: 1)
Space Safety Magazine     Free   (Followers: 50)
Sri Lanka Journal of Child Health     Open Access  
SSM - Population Health     Open Access   (Followers: 4)
SSM - Qualitative Research in Health     Open Access  
Stigma and Health     Full-text available via subscription   (Followers: 1)
Sundhedsprofessionelle studier     Open Access  
Sustainable Earth     Open Access   (Followers: 1)
Sustinere : Revista de Saúde e Educação     Open Access  
System Safety : Human - Technical Facility - Environment     Open Access   (Followers: 2)
Systematic Reviews     Open Access   (Followers: 11)
Tanzania Journal of Health Research     Open Access   (Followers: 2)
Technology and Innovation     Full-text available via subscription   (Followers: 3)
Tempus Actas de Saúde Coletiva     Open Access  
Textos & Contextos (Porto Alegre)     Open Access  
The Journal of Aquatic Physical Therapy     Full-text available via subscription   (Followers: 1)
The Journal of Rural Health     Hybrid Journal   (Followers: 7)
The Lancet Child & Adolescent Health     Hybrid Journal   (Followers: 3)
The Lancet Global Health     Open Access   (Followers: 71)
The Lancet Planetary Health     Open Access   (Followers: 1)
The Lancet Regional Health : Americas     Open Access  
The Lancet Regional Health : Europe     Open Access   (Followers: 1)
The Lancet Regional Health : Western Pacific     Open Access   (Followers: 2)
The Meducator     Open Access   (Followers: 1)
Theoretical Issues in Ergonomics Science     Hybrid Journal   (Followers: 6)
Therapeutic Communities : The International Journal of Therapeutic Communities     Hybrid Journal   (Followers: 23)
Tidsskrift for Forskning i Sygdom og Samfund     Open Access  
Tidsskrift for psykisk helsearbeid     Full-text available via subscription  
Tobacco Control     Hybrid Journal   (Followers: 15)
Tobacco Control and Public Health in Eastern Europe     Open Access   (Followers: 2)
Transgender Health     Open Access   (Followers: 3)
Transportation Safety and Environment     Open Access   (Followers: 1)
Tropical Journal of Health Sciences     Full-text available via subscription  
Tropical Medicine and Health     Open Access  
TÜBAV Bilim Dergisi     Open Access  
Universal Journal of Public Health     Open Access  
Universidad y Salud     Open Access  
Unnes Journal of Public Health     Open Access  
Value in Health Regional Issues     Hybrid Journal  
Vascular Health and Risk Management     Open Access   (Followers: 2)
Vigilância Sanitária em Debate     Open Access  
Violence and Gender     Full-text available via subscription   (Followers: 21)
Water Quality, Exposure and Health     Hybrid Journal   (Followers: 2)
Western Pacific Surveillance and Response     Open Access  
Women & Health     Hybrid Journal   (Followers: 8)
World Health & Population     Full-text available via subscription   (Followers: 3)
World Medical & Health Policy     Hybrid Journal   (Followers: 2)
Zeitschrift für Arbeitswissenschaft     Hybrid Journal  
Електромагнітна сумісність та безпека на залізничному транспорті     Open Access  
مجله بهداشت و توسعه     Open Access  

  First | 1 2 3 4     

Similar Journals
Journal Cover
Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti
Number of Followers: 0  

  This is an Open Access Journal Open Access journal
ISSN (Print) 0355-5097
Published by Federation of Finnish Learned Societies Homepage  [38 journals]
  • Ylipaino ja terveyden eriarvoisuus - molempien vähentämiseen tarvitaan
           yhteiskunnan säädöksiä

    • Authors: Pertti Mustajoki
      PubDate: 2022-05-20
      DOI: 10.23990/sa.115291
      Issue No: Vol. 59, No. 2 (2022)
       
  • Kommentti puheenvuoroon ”Ylipaino ja terveyden eriarvoisuus –
           molempien vähentämiseen tarvitaan yhteiskunnan säädöksiä”

    • Authors: Hanna Konttinen
      PubDate: 2022-05-20
      DOI: 10.23990/sa.115867
      Issue No: Vol. 59, No. 2 (2022)
       
  • Eriarvoisuus lautasella

    • Authors: Maijaliisa Erkkola, Tea Lallukka, Reetta Lehto, Katri Sääksjärvi
      PubDate: 2022-05-20
      DOI: 10.23990/sa.115866
      Issue No: Vol. 59, No. 2 (2022)
       
  • Perheen tulojen ja koetun toimeentulon yhteys lapsen ruokavalioon

    • Authors: Essi Skaffari, Maijaliisa Erkkola, Liisa Korkalo, Reetta Lehto, Kaija Nissinen, Carola Ray, Eva Roos, Henna Vepsäläinen
      Abstract: Lapsuuden sosioekonominen asema ja elintavat heijastuvat myöhempään terveyteen ja voivat osin selittää terveyseroja. Jo päiväkoti-ikäisillä lapsilla havaitaan sosioekonomisia eroja ruokavaliossa. Suomessa on tutkittu vanhempien koulutuksen yhteyttä lasten ruokavalioon, mutta ajankohtainen tutkimustieto perheen tulojen ja koetun toimeentulon yhteydestä lasten ruokavalioon puuttuu. Tutkimme perheen suhteellisten tulojen ja koetun toimeentulon yhteyttä 3–6-vuotiaiden lasten (n=815) ruoankäyttöön ja ravintoaineiden saantiin. Tutkimusaineisto on Folkhälsanin tutkimuskeskuksen ja Helsingin yliopiston DAGIS-hankkeesta, jonka päätavoitteina oli tuottaa uutta tietoa päiväkoti-ikäisten lasten elintavoista sekä selvittää sosioekonomisen aseman yhteyttä elintapoihin. Poikkileikkaustutkimuksen ruokapäiväkirja-aineisto kerättiin vuosina 2015–2016 kahdeksassa kunnassa yhteensä 66 päiväkodissa. Havaitsimme, että alimpaan suhteellisten tulojen kolmannekseen kuuluminen oli yhteydessä vähäisempään terveellisten ruokien, kuten kasvisten, marjojen, rasvattoman maidon ja kalaruokien käyttöön, mutta suurempaan makkararuokien ja sokeroitujen virvoitusjuomien kulutukseen. Alimpaan tulokolmannekseen kuuluminen oli yhteydessä usean terveydelle edullisen ravintoaineen, kuten kuidun, D-vitamiinin, folaatin ja C-vitamiinin vähäisempään saantiin, mutta suurempaan kokonaisrasvan ja tyydyttyneiden rasvahappojen saantiin. Koetun toimeentulon suhteen havaittiin vähemmän, mutta osin vastaavia eroja, kuin tulojen suhteen. Yhteyksiä tutkittiin käyttäen hierarkkista lineaarista mallia. Havaitsemamme erot lasten ruoankäytössä ja ravintoaineiden saannissa osoittavat, että terveellisen ruokavalion edistämistä lapsuudessa tulisi tukea entistä enemmän yhteiskunnallisella tasolla. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää pienituloisiin perheisiin, jotta terveyserojen muodostumiseen voitaisiin puuttua jo varhaisessa vaiheessa.
      PubDate: 2022-05-20
      DOI: 10.23990/sa.113015
      Issue No: Vol. 59, No. 2 (2022)
       
  • Asuinalueen sosioekonomisen huono-osaisuuden yhteys lapsiperheiden
           ruokavalion laatuun

    • Authors: Hanna Lagström, Saija Tarro, Mirkka Lahdenperä
      Abstract: Ruokatottumukset siirtyvät sukupolvelta toiselle. Lasten syntymä saattaa olla otollinen kohta vanhemmille muuttaa omaa ruokakäyttäytymistään parempaan suuntaan. Alueelliset erot voivat kuitenkin rajoittaa lapsiperheiden mahdollisuuksia ruokakäyttäytymisen muuttamiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää äidin ja isän ruokavalioiden samankaltaisuutta erilaisilla asuinalueilla raskausajalta lapsen esikouluikään saakka sekä asuinalueen sosioekonomisen huonoosaisuuden (tästä lähtien asuinalueen huono-osaisuus) yhteyttä vanhempien ruokavalion muutoksiin. Lisäksi selvitimme vanhempien ja lapsen ruokavalioiden yhteyttä erilaisilla asuinalueilla. Tutkimusaineisto muodostui Hyvän kasvun avaimet-seurantatutkimuksen perheistä, joihin lapset (n=1805) syntyivät vuosina 2008–2010. Vanhempien ruokavalion laatua selvitettiin ravitsemussuositusten mukaisen, terveyttä edistävän ruokavalion toteutumista kuvaavalla ravintomittarilla (Index of Diet Quality, IDQ) raskausviikolla 30 sekä lapsen 2 vuoden ja 5 vuoden iässä (n=558-890 aikapisteestä riippuen). Lasten ruokavalion laatua kartoitettiin vanhempien täyttämällä kyselylomakkeella 2 vuoden (n=726) ja 5 vuoden iässä (n=611).
      Asuinalueen huono-osaisuuden mittari perustui asuinalueen väestön keskimääräisiin vuosituloihin, työttömyysasteeseen ja koulutustasoon Tilastokeskuksen 250 m x 250 m ruututietokannasta. Äitien ja isien ruokavalion laatu oli parempi hyväosaisilla alueilla verrattuna huono-osaisilla alueilla asuviin. Äitien ruokavalion laatu heikkeni seuranta-aikana jonkin verran kummallakin asuinalueella asuvilla. Isillä ruokavalion laadussa ei tapahtunut muutoksia seuranta-aikana. Vanhempien ruokavalion laadun yhteys lasten ruokavalion laatuun oli samanlainen molemmilla asuinalueilla. Hyväosaiset asuinalueet voivat tarjota terveellisempiä ruokaympäristöjä verrattuna huonompiosaisiin asuinalueisiin, mikä voi johtaa terveyserojen kasvuun lapsiperheissä. Tuloksia on mahdollista hyödyntää sekä kaupunkisuunnittelussa että rakentamisessa ja siten vähentää eriarvoisuutta ja edistää terveyttä.
      PubDate: 2022-05-20
      DOI: 10.23990/sa.113267
      Issue No: Vol. 59, No. 2 (2022)
       
  • Ruokasuhde koulutuksen ja työn ulkopuolella olevilla nuorilla
           aikuisilla

    • Authors: Sanna Talvia, Susanne Räsänen, Lilian Helkkola, Leila Karhunen
      Abstract: Peruskoulun jälkeisen koulutuksen, harjoittelun tai työelämän ulkopuolella olevien suomalaisten nuorten aikuisten (ns. NEET-nuorten) ruokasuhteesta on niukasti tutkimustietoa. Tässä tutkimuksessa tavoitteena on tarkastella NEET-nuorten ruokasuhdetta hyödyntäen ruokasuhteen pedagogista viitekehystä. Siinä ruokasuhteen ajatellaan tulevan näkyväksi erityisesti dialogissa kohtaamisissa, joissa tutkittavat pääsevät itse kertomaan tutkijalle ruokasuhteestaan omista lähtökohdistaan käsin. Tutkimuksen aineisto koostuu kymmenen nuoren ruokasuhdehaastatteluista. Haastatteluaineistoa analysoitiin ensin narratiivisesti luomalla jokaiselle nuorelle oma ruokasuhteen tapauskertomus. Kertomuksia tarkasteltiin tämän jälkeen kokonaisuutena, josta muodostettiin nuorten ruokasuhteita jäsentäviä teemoja. Analyysin perusteella nuorten ruokasuhteen keskeisiä toiminnallisia ilmenemismuotoja ovat epäsäännöllinen ja niukka syöminen sekä ajoittainen ahmiminen, syöminen yksin kotona tai vain kaikkein lähimpien seurassa sekä valmiiden ja yksinkertaisten ruokien syöminen. Erilaiset henkilökohtaiset resurssivajeet, kuten rahan ja valmistusvälineiden puute, mielenterveyden ongelmiin kytkeytyvä voimattomuus ja turvattomuuden kokemus sekä heikko pystyvyyden tunne kytkeytyvät nuorten käytännön ruokatoimintaan. Nuorten ruokasuhdekertomuksista tunnistettiin kolme keskeistä merkityskokonaisuutta: ruoka pakollisena polttoaineena, ruoka kehon ja tunteiden muokkaajana, sekä ruoka itsen rankaisijana. Tyytymättömyys itseen ja omaan kehoon sekä halu joko kasvattaa tai erityisesti laihduttaa kehoa heijastui vahvasti nuorten ruokaan ja syömiseen liittämiin merkityksiin. Nuorten syömisen tarkastelu ruokasuhteen pedagogisen viitekehyksen avulla tuo esiin ruokasuhteen moniulotteisuuden ja sen monenlaiset fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvät kytkennät, jotka pitäisi huomioida myös nuoria kohtaavissa palveluissa.
      PubDate: 2022-05-20
      DOI: 10.23990/sa.113084
      Issue No: Vol. 59, No. 2 (2022)
       
  • Koulutuksen yhteydet ravintoaineiden saantiin ja ravitsemussuositusten
           saavuttamiseen miehillä ja naisilla

    • Authors: Peppi Haario, Heli Tapanainen, Teea Kortetmäki, Laura Sares-Jäske, Niina E Kaartinen, Liisa Valsta
      Abstract: Sosioekonomiset terveyserot ovat säilyneet Suomessa suurina. Väestön terveyden tiedetään olevan huonompi alemmissa kuin ylemmissä koulutusryhmissä. Merkittävänä terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä pidetään terveellistä ravitsemusta. Tämä tutkimus selvitti aikuisväestön elintarvikeryhmien ja ravintoaineiden saannin eroja sekä ravintoaineiden saantilähteitä miehillä ja naisilla eri koulutusryhmissä. Lisäksi tarkasteltiin eroja ravitsemussuositukset saavuttavien osuuksissa sekä pohdittiin tulosten merkitystä eriarvoisuuden kannalta. Aineistona käytettiin Manner-Suomessa asuvan aikuisväestön ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia kartoittavaa FinRavinto 2017 -tutkimusta, joka toteutettiin osana valtakunnallisesti edustavaa FinTerveys 2017 -tutkimusta (n= 10247) 50 tutkimuspaikkakunnalla (30 % otoksesta, 18–74 -vuotiaat). Lopullisen tutkimusaineiston muodostivat henkilöt, joilta saatiin 24 tunnin ruoankäyttöhaastattelulla hyväksytysti kerättyä kahden erillisen päivän ruoankäyttötiedot (n=1655). Kaikki analyysit tehtiin sukupuolittain (naiset 53 %, miehet 47 %). Tilastollisina menetelminä käytettiin lineaarista regressioanalyysia ja SPADE-mallinnusmenetelmää (the Statistical Program to Assess Dietary Exposure). Ravintoaineiden saannissa ja ravitsemussuositukset saavuttavien osuuksissa havaittiin koulutusryhmittäisiä eroja. Miehet ylittivät punaisen ja prosessoidun lihan käyttösuositukset selvästi naisia useammin kaikissa koulutusluokissa; naisilla käyttösuositukset ylittyivät selvästi yleisemmin alimmin koulutetuilla, kun taas miehillä keskitasoisesti koulutetut ylittivät käyttösuositukset alimmin koulutettuja useammin. Ylimmin koulutetut miehet ja naiset saavuttivat folaatin ja C-vitamiinin keskimääräisen tarpeen alimmin koulutettuja useammin, kuten myös kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttösuositukset. Tutkimustulosten avulla voidaan paremmin suunnitella ja kohdentaa ravitsemusinterventioita niitä tarvitseviin väestöryhmiin, jotta väestöryhmittäiset erot ravitsemuksessa ja sitä kautta terveydessä kaventuisivat. Esimerkiksi ravitsemusta ohjaavien politiikkatoimien ja ravitsemusneuvonnan oikeanlainen kohdentaminen edellyttää parempaa ymmärrystä ruokailutottumuksiin vaikuttavien sosiokulttuuristen tekijöiden yhteyksistä sukupuoleen ja koulutukseen sekä taloudellisten ja tietotaidollisten resurssien merkityksestä terveelliselle syömiselle eri väestöryhmissä.
      PubDate: 2022-05-20
      DOI: 10.23990/sa.113072
      Issue No: Vol. 59, No. 2 (2022)
       
  • Aikuisväestön suositeltavien ruokavalintojen toteutuminen
           karttoina

    • Authors: Tommi Härkänen, Heli Tapanainen, Petteri Mäntymaa, Laura Sares-Jäske, Niina Kaartinen, Satu Männistö, Laura Paalanen, Liisa Valsta
      Abstract: Terveyden edistämisen ravitsemukselliset tukipilarit on ravintoainetason suositusten lisäksi kiteytetty niin Suomessa kuin kansainvälisesti tiettyjen ravitsemuksellisesti tärkeiden ruokaaineiden käyttösuosituksiksi. Nämä ruokasuositukset ovat pääasiassa määrällisiä, mutta sisältävät myös laadullisia suosituksia ruoankäyttöön. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata karttoina suositeltavien ruokavalintojen toteutumisen alueellisia eroja aikuisilla 2010-luvulla. Karttamallinnuksessa käytettiin väestötutkimusten (Terveys 2011, FINRISKI 2012, FinTerveys 2017) aineistoja, joissa ruoankulutus on mitattu validoitua frekvenssikyselyä käyttäen. Suositeltavia ruokavalintoja kuvattiin ruoankäyttöindeksillä, jossa pisteytettiin kasvisten, hedelmien ja marjojen, ruisleivän, kalan sekä punaisen lihan ja lihavalmisteiden käyttömäärät. Maitovalmisteiden käytön indikaattorina pisteytettiin energian saantiin suhteutettu kalsiumin saanti. Rasvan laatua kuvattiin tyydyttyneen rasvan osuutena energiasta. Lisäksi pisteytettiin suolan saanti. Tilastolliset analyysit perustuvat 10x10 km karttaruutuaineistoon ja Besag-York-Mollie -regressiomalliin. Jokaiselle karttaruudulle laskettiin ikävakioidut ruoka-aineryhmien ja ruoankäyttöindeksin ennustekeskiarvot. Suomalaisten ruoankäytössä havaittiin alueellisia eroja. Sekä ruoankäyttöindeksillä että seitsemällä ruoka-aineryhmällä arvioituna suositeltavat ruokavalinnat toteutuivat useimmin pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa, naisilla erityisesti Helsingin ja Kuopion ympäristöissä. Matalimpia ruoankäyttöindeksin kokonaispistemääriä löytyi Länsi- ja Pohjois-Suomesta. Tulokset ovat tarkimmat suurimmissa kaupungeissa, joissa havaintoaineisto on suurin. Tuloksemme osoittivat selviä eroja maakuntien sisällä useiden ruoka-aineryhmien osalta. Karttamallinnus kuvaa selkeästi suositeltavien ruokavalintojen alueellisia eroja, jotka eivät noudata hallinnollisia rajoja, ja joiden ymmärtämiseksi tarvitaan lisää sosiodemografisia taustatekijöitä. Mallinnuksen tarkkuus paranee, kun aineistot ovat suuria ja kattavat koko maan, mikä toivottavasti huomioidaan tulevissa väestötutkimuksissa.
      PubDate: 2022-05-20
      DOI: 10.23990/sa.113046
      Issue No: Vol. 59, No. 2 (2022)
       
  • Sosioekonomisten tekijöiden yhteydet ruokatottumuksiin vanhuuseläkkeelle
           siirtymisen jälkeen: Helsinki Health Study

    • Authors: Jatta Salmela, Eva Roos, Ossi Rahkonen, Anne Kouvonen, Tea Lallukka
      Abstract: Sosioekonominen asema on keskeinen ruokatottumuksia määrittelevä tekijä. Työikäisessä väestössä alempi sosioekonominen asema on yhdistetty esimerkiksi vähäisempään kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöön sekä heikompaan kokonaisruokavalion laatuun. Ruokatottumusten sosioekonomisia eroja vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen on kuitenkin tutkittu niukasti. Tutkimme, miten eri sosioekonomiset tekijät ovat yhteydessä ruokatottumuksiin vanhuuseläkkeelle siirtyneillä entisillä Helsingin kaupungin työntekijöillä. Tutkimusaineistona käytimme Helsinki Health Study -kohorttitutkimuksen neljää kyselyä vuosilta 2000–2017. Peruskyselyssä tutkittavat olivat 40–60-vuotiaita kuntatyöntekijöitä (N=8960, 80 % naisia). Analysoitava aineisto koostui 2810:sta naisesta ja 734:stä miehestä, jotka siirtyivät vanhuuseläkkeelle seurannan aikana. Tutkimuksessa käytettiin viittä sosioekonomista mittaria ja seitsemää ruokatottumusta, ja näiden välisiä yhteyksiä tutkittiin binäärisellä logistisella regressioanalyysilla. Naisilla epäsuotuisammat sosioekonomiset olosuhteet olivat yhteydessä pienempään todennäköisyyteen noudattaa suositeltavia ruokatottumuksia, riippumatta käytetystä sosioekonomisesta mittarista. Aiempi ammattiasema oli vahvimmin yhteydessä ruokatottumuksiin naisilla. Miehillä selkeimmät yhteydet havaitsimme omistusasumisen ja taloudellisten vaikeuksien puuttumisen sekä suositeltavien ruokatottumusten välillä, kun taas kotitalouden tulot eivät olleet yhteydessä ruokatottumuksiin. Siviilisääty, aiemman työn kuormittavuus sekä elintapa- ja terveystekijät eivät selittäneet löydettyjä yhteyksiä. Tutkimuksessa havaitut ruokatottumusten sosioekonomiset erot noudattivat aiempia löydöksiä työikäisten ruokatottumusten sosioekonomisista eroista. Vanhuuseläkkeelle siirtyminen on merkittävä elämänkulun käännekohta, joka voi mahdollistaa monenlaisia muutoksia yksilöiden elintavoissa. Tämän tutkimuksen tulokset tukevat aiempaa käsitystä siitä, että ruokatottumusten sosioekonomiset erot ovat pitkällä aikavälillä kehittyviä ja siten vaikeasti kavennettavissa.
      PubDate: 2022-05-20
      DOI: 10.23990/sa.112727
      Issue No: Vol. 59, No. 2 (2022)
       
 
JournalTOCs
School of Mathematical and Computer Sciences
Heriot-Watt University
Edinburgh, EH14 4AS, UK
Email: journaltocs@hw.ac.uk
Tel: +00 44 (0)131 4513762
 


Your IP address: 3.238.136.36
 
Home (Search)
API
About JournalTOCs
News (blog, publications)
JournalTOCs on Twitter   JournalTOCs on Facebook

JournalTOCs © 2009-