A  B  C  D  E  F  G  H  I  J  K  L  M  N  O  P  Q  R  S  T  U  V  W  X  Y  Z  

  First | 1 2 3 4        [Sort alphabetically]   [Restore default list]

  Subjects -> PHILOSOPHY (Total: 762 journals)
Showing 601 - 135 of 135 Journals sorted by number of followers
Analítica     Open Access   (Followers: 7)
Aesthetic Investigations     Open Access   (Followers: 3)
International Journal of Philosophy and Theology     Hybrid Journal   (Followers: 3)
Journal of Modern Philosophy     Open Access   (Followers: 3)
Cuadernos de pensamiento     Open Access   (Followers: 3)
Journal of the Sociology and Theory of Religion     Open Access   (Followers: 2)
Agora     Full-text available via subscription   (Followers: 2)
Laisvalaikio Tyrimai     Open Access   (Followers: 2)
Universitas : Revista de Filosofía, Derecho y Política     Open Access   (Followers: 2)
Food Ethics     Hybrid Journal   (Followers: 2)
Whiteness and Education     Hybrid Journal   (Followers: 2)
Bioethica     Open Access   (Followers: 1)
Zeitschrift für Ethik und Moralphilosophie : Journal for Ethics and Moral Philosophy     Hybrid Journal   (Followers: 1)
Journal of East Asian Philosophy     Hybrid Journal   (Followers: 1)
International Journal of Ethics Education     Hybrid Journal   (Followers: 1)
Problema Anuario de Filosofía y Teoría del Derecho     Open Access   (Followers: 1)
Clotho     Open Access   (Followers: 1)
Agora: papeles de Filosofía     Full-text available via subscription   (Followers: 1)
Ajatus : Suomen Filosofisen Yhdistyksen vuosikirja     Open Access   (Followers: 1)
Philosophia : Revista de Filosofía     Open Access   (Followers: 1)
TheoLogica : An International Journal for Philosophy of Religion and Philosophical Theology     Open Access   (Followers: 1)
ANFUSINA : Journal of Psychology     Open Access   (Followers: 1)
Al-Fikra     Open Access   (Followers: 1)
Journal of Islamic Education     Open Access   (Followers: 1)
International Journal of Innovation Studies     Open Access   (Followers: 1)
Journal of Applied Animal Ethics Research     Full-text available via subscription   (Followers: 1)
Journal of Spiritual Formation and Soul Care     Hybrid Journal   (Followers: 1)
Culture and Dialogue     Hybrid Journal   (Followers: 1)
Scientonomy : Journal for the Science of Science     Open Access   (Followers: 1)
Journal of Islamic Ethics     Open Access   (Followers: 1)
Estudios Nietzsche     Open Access  
Bergsoniana     Open Access  
Histoire Épistémologie Langage     Open Access  
Ancient Philosophy Today     Hybrid Journal  
Gnosis : Journal of Gnostic Studies     Hybrid Journal  
Endowment Studies     Hybrid Journal  
Danish Yearbook of Philosophy     Full-text available via subscription  
Journal for Continental Philosophy of Religion     Full-text available via subscription  
Simone de Beauvoir Studies     Full-text available via subscription  
International Journal of Divination and Prognostication     Full-text available via subscription  
Journal of Urdu Studies     Hybrid Journal  
Journal of Responsible Technology     Open Access  
Islamic Sciences     Open Access  
Journal of Values Education / Değerler Eğitimi Dergisi     Open Access  
Conciencia     Open Access  
Correspondences : Journal for the Study of Esotericism     Open Access  
Resonancias : Revista de Filosofía     Open Access  
Res Humanitariae     Open Access  
Humanidades em diálogo     Open Access  
Discurso     Open Access  
Cadernos de Filosofia Alemã : Crítica e Modernidade     Open Access  
Cadernos de Ética e Filosofia Política     Open Access  
Cadernos Espinosanos     Open Access  
Studies in Christian-Jewish Relations     Open Access  
Dianoia     Open Access  
Saberes y Prácticas : Revista de Filosofía y Educación     Open Access  
Ciência & Trópico     Open Access  
Філософія та політологія в контексті сучасної культури (Philosophy and Political Science in the Context of Modern Culture)     Open Access  
Etcétera : Revista del Área de Ciencias Sociales del CIFFyH     Open Access  
Jurnal Konseling Gusjigang     Open Access  
Science et Esprit     Open Access  
Canadian Journal of Bioethics     Open Access  
Journal of Educational Thought / Revue de la Pensée Educative     Full-text available via subscription  
Auslegung : A Journal of Philosophy     Open Access  
PhaenEx     Open Access  
International Journal of Philosophy & Social Values     Open Access  
Convivium : Revista de Filosophia     Open Access  
Aurora : papeles del Seminario María Zambrano     Open Access  
Astrolabio     Open Access  
IJIBE (International Journal of Islamic Business Ethics)     Open Access  
International Gramsci Journal     Open Access  
Andrews University Seminary Student Journal     Open Access  
SPICE : Student Perspectives on Institutions, Choices & Ethic     Open Access  
Patristica et Mediævalia     Open Access  
Cuadernos de Filosofía     Open Access  
RUDN Journal of Philosophy     Open Access  
Revista Fragmentos de Cultura : Revista Interdisciplinar de Ciências Humanas     Open Access  
Temporal : Prática e Pensamento Contemporâneos     Open Access  
Revista Brasileira de Filosofia da Religião     Open Access  
Revista Brasileira de Bioética     Open Access  
Ítaca     Open Access  
Analytica : Revista de Filosofia     Open Access  
Anais de Filosofia Clássica     Open Access  
AL-Qadissiya Magzine for Human Sciences     Open Access  
Oksident     Open Access  
Diferencia(s)     Open Access  
Philosophical Inquiry in Education     Open Access  
Τέλος : Revista Iberoamericana de Estudios Utilitaristas     Open Access  
Frónesis     Open Access  
Sapientia     Open Access  
Discusiones Filosóficas     Open Access  
Universidad de La Habana     Open Access  
Anais Eletrônicos do Congresso Epistemologias do Sul     Open Access  
Revista SURES     Open Access  
Revista Eletrônica Ludus Scientiae     Open Access  
Revista Epistemologias do Sul     Open Access  
Cracow Indological Studies     Open Access  
Australasian Philosophical Review     Full-text available via subscription  
Jus Cogens : A Critical Journal of Philosophy of Law and Politics     Hybrid Journal  
Journal of Dharma Studies     Hybrid Journal  
Humanistic Management Journal     Hybrid Journal  
Deutsche Vierteljahrsschrift für Literaturwissenschaft und Geistesgeschichte     Hybrid Journal  
Via Spiritus : Revista de História da Espiritualidade e do Sentimento Religioso     Open Access  
Filosofia. Revista da Faculdade de Letras da Universidade do Porto     Open Access  
Civitas Augustiniana     Open Access  
Revista Binacional Brasil - Argentina: Diálogo entre as ciências     Open Access  
Revista de Estudios Kantianos     Open Access  
Journal of Graduate Studies Review     Open Access  
HiN : Alexander von Humboldt im Netz. Internationale Zeitschrift für Humboldt-Studien     Open Access  
Dios y el Hombre     Open Access  
Bulletin of Yaroslav Mudryi NLU : Series : Philosophy, philosophy of law, political science, sociology     Open Access  
Sincronía     Open Access  
Isonomía. Revista de Teoría y Filosofía del Derecho     Open Access  
Journal of Analytic Divinity     Open Access  
Cahiers de Philosophie de l’Université de Caen     Open Access  
Heroism Science     Open Access  
FOKUS : Jurnal Kajian Keislaman dan Kemasyarakatan     Open Access  
BELAJEA : Jurnal Pendidikan Islam     Open Access  
AJIS : Academic Journal of Islamic Studies     Open Access  
The Islamic Culture     Open Access  
Zeszyty Naukowe Centrum Badań im. Edyty Stein     Open Access  
Teologia i Moralność     Open Access  
Studia z Kognitywistyki i Filozofii Umysłu     Open Access  
Filozofia Publiczna i Edukacja Demokratyczna     Open Access  
Bohemistyka     Open Access  
Ethics in Progress     Open Access  
Cuadernos de Filosofía Latinoamericana     Open Access  
Norsk filosofisk tidsskrift     Open Access  
Kirke og Kultur     Full-text available via subscription  
Problemos     Open Access  
Global Forum on Arts and Christian Faith     Open Access  
Gogoa     Open Access  
Lato Sensu : Revue de la Société de philosophie des sciences     Open Access  
Mutatis Mutandis : Revista Internacional de Filosofía     Open Access  
Ruch Filozoficzny     Open Access  
O Que Nos Faz Pensar : Cadernos do Departamento de Filosofia da PUC-Rio     Open Access  
Les Cahiers philosophiques de Strasbourg     Open Access  
Philosophie antique : Problèmes, Renaissances, Usages     Full-text available via subscription  
Studi di Estetica     Open Access  
Hic Rhodus : Crisis capitalista, polémica y controversias     Open Access  
El Banquete de los Dioses     Open Access  
Psocial : Revista de Investigación en Psicología Social     Open Access  
Windsor Yearbook of Access to Justice / Recueil annuel de Windsor d'accès à la justice     Open Access  
Éthique en éducation et en formation : Les Dossiers du GREE     Open Access  
Mizar : Costellazione di pensieri     Open Access  
Revista Poiesis     Open Access  
HONAI : International Journal for Educational, Social, Political & Cultural Studies     Open Access  
INSANCITA : Journal of Islamic Studies in Indonesia and Southeast Asia     Open Access  
Marwah : Jurnal Perempuan, Agama dan Jender     Open Access  
FALAH : Jurnal Ekonomi Syariah     Open Access  
Mises : Interdisciplinary Journal of Philosophy, Law and Economics     Open Access  
ULUM : Journal of Religious Inquiries     Open Access  
Voluntaristics Review     Open Access  
Scrinium : Journal of Patrology and Critical Hagiography     Open Access  
Idéias     Open Access  
Diakrisis Yearbook of Theology and Philosophy     Open Access  
The Biblical Annals     Open Access  
Jurnal Living Hadis     Open Access  
Epistemología e Historia de la Ciencia     Open Access  
Kader     Open Access  
Metaphysics     Open Access  
Griot : Revista de Filosofia     Open Access  
Kontemplasi : Jurnal Ilmu-Ilmu Ushuluddin     Open Access  
Jurnal Dinamika Penelitian : Media Komunikasi Penelitian Sosial Keagamaan     Open Access  

  First | 1 2 3 4        [Sort alphabetically]   [Restore default list]

Similar Journals
Journal Cover
Ajatus : Suomen Filosofisen Yhdistyksen vuosikirja
Number of Followers: 1  

  This is an Open Access Journal Open Access journal
ISSN (Online) 0355-1725
Published by Federation of Finnish Learned Societies Homepage  [38 journals]
  • In memoriam: Sirkku Kristiina Hellsten (1962-2018)

    • Authors: Heta Aleksandra Gylling, Timo Airaksinen
      Pages: 9 - 12
      Abstract: In memoriam: Sirkku Kristiina Hellsten (1962-2018)
      PubDate: 2019-01-04
      Issue No: Vol. 75, No. 1 (2019)
       
  • Chalmersin argumentti materialismia vastaan

    • Authors: Panu Raatikainen
      Pages: 13 - 56
      Abstract: Artikkelissa tarkastellaan perusteellisesti ja kriittisesti David Chalmersin vaikutusvaltaista fenomenaaliseen tietoisuuden liittyvää argumenttia materialismia vastaan. Argumentissa tunnistetaan useampikin kuin yksi heikko lenkki.
      PubDate: 2019-01-04
      Issue No: Vol. 75, No. 1 (2019)
       
  • Tuhatvuotisen elämän tarkoitus

    • Authors: Matti Häyry
      Pages: 57 - 74
      Abstract: Lääketieteellisten teknologioiden kehitys voi tulevaisuudessa johtaa siihen, että ihmisten elinikä voidaan moninkertaistaa. Eri filosofisista lähtökohdista tällaisen toiminnan toivottavuuteen voidaan suhtautua eri tavoin. Jonathan Glover ja John Harris ovat tervehtineet mahdollisuutta ilolla ja suositelleet pyrkimistä sen toteuttamiseen. Enemmän elämää on heidän mielestään parempi kuin vähemmän, eikä asiaa tarvitse sen kummemmin monimutkaistaa. Leon Kass ja Jürgen Habermas ovat puolestaan torjuneet ajatuksen kauhistuneina. Elämämme arvo ei riipu sen pituudesta, vaan sen annetusta tai lahjana saadusta sisällöstä. Kirjoituksessa teen selkoa näistä kahdesta vastakkaisesta kannasta koskien ”elämän tarkoitusta” ja lisään joukkoon oman tulkintani epikurolaisesta ajattelusta. Viimeksi mainitun mukaan eliniän huomattavasta lisäämisestä ei olisi ihmisille sen paremmin haittaa kuin hyötyäkään.
      PubDate: 2019-01-04
      Issue No: Vol. 75, No. 1 (2019)
       
  • Onko abduktio päättelyä parhaaseen selitykseen'

    • Authors: Ilkka Niiniluoto
      Pages: 75 - 92
      Abstract: Charles S. Peirce luokitteli 1865 päättelyn lajit deduktioon, induktioon ja hypoteesiin, joista viimeksi mainittua hän luonnehti päättelynä vaikutuksista syihin tai päättelynä selitykseen. Hypoteesi on Peircelle induktion ohella tietoa laajentava (ampliatiivinen) päätelmä. 1890-luvun lopun kirjoituksissaan hän alkoi kutsua hypoteettista päättelyä uusilla nimillä ”retroduktio” ja ”abduktio”. Tässä vaiheessa Peirce kuvasi abduktiota tieteellisen päättelyn ensimmäisenä askeleena, mahdollisten arvausten esittämisenä, jonka tulokset on asetettava induktion kautta testeihin. Hänen tunnetuin kaavionsa abduktion loogiselle muodolle on vuodelta 1903:   (AB)                    The surprising fact C is observed; But if A were true, C would be a matter of course. Hence, there is reason to think that A is true.   Toisin sanoen abduktio päättelee yllättävästä tosiseikasta hypoteettiseen teoriaan, joka selittäisi tämän faktan. Peircen ajatukset tulivat laajemmin tunnetuiksi, kun kuusiosainen Collected Papers ilmestyi 1931-35. Maailmansodan jälkeen hänen ehdotuksiaan on tulkittu kolmessa suunnassa. Hansonin mukaan abduktio on keksimisen logiikkaa (logic of discovery). Laudanin mukaan abduktiossa on kyse ohjeesta työskennellä kiinnostavan hypoteesin parissa (pursuit). Harmanin mukaan abduktio on päättelyä parhaaseen selitykseen (inference to the best explanation eli IBE). Monet loogikot, tekoälyn tutkijat ja tieteenfilosofit käyttävät termiä ”abduktio” suoraviivaisesti IBE:n synonyyminä (esim. van Fraassen, Walton, Josephson, Lipton, Schurz ja Psillos), kun taas varovaisemman kannan ottavat mm. Aliseda, Magnani ja Douven. Toisaalta tätä rinnastusta on eri syistä pidetty harhaanjohtavana abduktion todellisen luonteen ja tehtävän perusteella (Hintikka, Woods). Myös monet Peirce-tutkijat ovat ottaneet intohimoisesti kantaa asiaan vedoten mestarin monitulkintaisiin kirjoituksiin. Esimerkiksi Minnamaier (2004) esittää, että abduktion samaistaminen IBE:n kanssa hämärtäisi Peircen erottelua induktion ja abduktion välillä. Campos (2011) argumentoi, että abduktio tulisi rajata selittävien hypoteesien generoimiseen, joten valikointi hypoteesien välillä ei kuulu sen tehtäviin. Gaultierin (2016) mukaan skeeman (AB) johtopäätös ei ole suositus testata A:n totuutta, vaan selvittää, onko A todellakin mahdollinen selitys C:lle. Sen sijaan Nyrupin (2015) mukaan (AB) jättää avoimeksi, tukeeko onnistunut selitys hypoteesin totuutta, joten abduktiossa on kyse hypoteesin työstämisestä. Peircen kirjoituksista puolen vuosisadan aikana kuitenkin löytyy aineksia kaikille kolmelle abduktion päätulkinnalle. Abduktio on ainoa menetelmä uusien ideoiden generoimiseksi (discovery). Abduktio auttaa tunnistamaan testaamisen arvioisia hypoteeseja (pursuit). Joissakin tapauksissa, kuten havainnoissa ja historiallisissa päätelmissä, abduktio on ”pakottavaa” tai ”täysin varmaa”, joten sillä voi olla tekemistä myös hypoteesien oikeuttamisen kanssa. Vaikka Peirce päätyi esittämään, ettei abduktiivisiin päätelmiin liity mitään todennäköisyyksiä, hän kuitenkin myöhäisissäkin töissään antoi abduktiolle selkeän loogisen muodon (AB). Lisäksi abduktion ja IBE:n yhteyttä puolustaa käsikirjoitus ”The Logic of Drawing History from Ancient Documents” (1901), jossa Peirce antaa kriteerejä ”abduktiolle eli hypoteesien valinnan prosessille”. Näitä kriteerejä ovat selitysvoima, testattavuus, varovaisuus, laajuus ja yksinkertaisuus. Samantapaisia metodologisia sääntöjä ovat muotoilleet ne tutkijat, jotka ovat kehitelleet eteenpäin IBE:n muotoja. Vastaus otsikon kysymykseen on siis ”kyllä ja ei”. Vaikka Peirce keksi termin ”abduktio”, hänellä ei ole loputonta yksinoikeutta määrätä sen käytöstä. Hän ajatuksensa ovat inspiroivia tavalla, joka voi johtaa abduktion tutkimisessa erilaisiin suuntiin. Näitä linjoja on tarpeetonta oikeaoppisesti pitää toisilleen vastakkaisina. Keksimisen logiikka on kiehtova aihe, mutta samalla tavoin on aihetta analysoida sitä, miten keksittyjen selityshypoteesien paremmuutta voidaan vertailla ja millaisilla ehdoilla voisimme olla oikeutettuja hyväksymään parhaan toistaiseksi löydetyistä selityksistä. Kaikki nämä loogis-metodologiset tutkimuslinjat tekevät omalla tavallaan oikeutta Peircen filosofian suurille oivalluksille.  
      PubDate: 2019-01-07
      Issue No: Vol. 75, No. 1 (2019)
       
  • Miksi tieteilijöiden kannattaa tehdä yhteistyötä
           taiteilijoiden kanssa

    • Authors: Inkeri Koskinen
      Pages: 93 - 120
      Abstract: Mitä tiedollista hyötyä tieteilijöille voi olla tutkimusyhteistyöstä taiteilijoiden kanssa' Taiteilijoiden kanssa työskennelleet tieteilijät usein kyllä pitävät kokemusta kiehtovana, mutta sen hyötyjen tarkka kuvaaminen vaikuttaa vaikealta. Monialaisen yhteistyön odotetaan usein lisäävän tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta, mutta odotus ei sovellu juuri tieteilijöiden ja taiteilijoiden yhteistyöhön kovinkaan hyvin. Selkeytän sosiaalisessa epistemologiassa ja feministisessä tieteenfilosofiassa esitettyjen ajatusten ja argumenttien sekä kahden tapausesimerkin avulla tapoja, joilla tieteilijöiden yhteistyö taiteilijoiden kanssa voi olla tiedollisesti hedelmällistä. Taiteen ja taiteellisen tutkimuksen keinoin voi joskus tuottaa tietoa. Tiedollisesti tärkeämpänä pidän kuitenkin sitä, miten taide voi tarjota huomaamatta jääneitä näkökulmia sekä tutkimuskohteeseen että tutkimuksen tekemisen tapaan, ja tiedollisesti hyödyllistä kritiikkiä.
      PubDate: 2019-01-04
      Issue No: Vol. 75, No. 1 (2019)
       
  • Trooppiteoriat ja relaatiossa olemisen analyysi

    • Authors: Markku Keinänen
      Pages: 121 - 150
      Abstract: Trooppiteorioiden merkittävä etu on ollut kyky analysoida monadinen inherenssi eli se, että oliolla on trooppi ominaisuutenaan. Ideana on päästä eroon karakterisoivien (attribuutit) ja karakterisoitavien entiteettien (oliot) välisestä perustavasta kahtiajaosta. Kysymys relaatioiden kategoriallisesta luonteesta on kuitenkin osoittautunut hankalaksi trooppiteorian kannalta. Päävaihtoehtoina ovat viimeaikaisessa keskustelussa olleet relaatioiden olemassaolon kieltäminen (eliminativismi) ja primitiivisesti relatoivien relaatiotrooppien olettaminen (primitivismi). Argumentoin, että primitivismi ei ole hyväksyttävä kanta, koska se tuo attribuuttien ja olioiden välisen perustavan kahtiajaon takaisin trooppiteoriaan. Myös eliminativismi on epätyydyttävä vaihtoehto. Näiden vaihtoehtojen tilalle esitän artikkelissa uuden relationaalisen inherenssin analyysin, joka palauttaa sen, että trooppi relatoi kahta tai useampaa entiteettiä tiettyjen muiden, trooppeja ja niistä rakentuvia kompleksisia entiteettejä koskevien seikkojen vallitsemiseksi. Pyrin osoittamaan, että voimme tältä pohjalta antaa käsityksen relaatioiden asymmetrisyydestä ja ei-symmetrisyydestä, jos kaikkien trooppien oletetaan olevan kvantiteetteja. Lopuksi annan yleiskäsityksen relaatioita vastaavien trooppien aika-avaruudellisesta sijainnista.
      PubDate: 2019-01-04
      Issue No: Vol. 75, No. 1 (2019)
       
  • Aistimusten merkitys havainnossa Descartesilla

    • Authors: Jani Sinokki
      Pages: 151 - 180
      Abstract: Mikä tarkalleen ottaen on aistimusten rooli ulkoisten objektien havaitsemisessa Descartesin mukaan' Descartes esittää, ettei ulkoisia olioita havaita aistien avulla, vaan pelkästään mielen tarkastelulla. Yksi tapa ymmärtää Descartesin väite on ajatella, että suhde havaitsijan ja objektin välillä edellyttää päättelyä aistimuksista itse olion läsnäoloon. Toinen mahdollisuus on ajatella, että itse asiassa aistimukset ovat suhteellisen yhdentekeviä havainto-relaatiolle, ja että tämä relaatio muodostuu tietyllä tapaa syvemmän maailman rakenteen ymmärtämisestä. Tässäkin näkemyksessä aistimuksilla on tietty rooli, mutta kyse ei ole päättelystä aistimuksista objektin läsnäoloon, kuten edellisessä näkemyksessä, vaan päättelykyvyn käyttäminen kohdistuu pikemmin ajattelijan ja objektin välisten suhteiden ymmärtämiseen laajemman metafyysisen viitekehyksen avulla. Tämä kirjoitus tarkastelee tätä jälkimmäistä vaihtoehtoa mahdollisena tulkintana Descartesin havaintokäsityksessä ja pohtii samalla erityisesti aistimusten toimintoa havainnossa.
      PubDate: 2019-01-04
      Issue No: Vol. 75, No. 1 (2019)
       
  • Kant kielen ja kommunikaation suhteesta ajatteluun ja objektiivisuuteen

    • Authors: Matti Saarni
      Pages: 181 - 202
      Abstract: Tarkastelen tässä tekstissä sitä, pitikö Kant kieltä ja kommunikaatiota olennaisina tekijöinä ajattelulle ja objekteja koskevien arvostelmien tekemiselle. Lähestyn Kantin käsitystä kielen ja kommunikaation suhteesta ajatteluun ja objektiiviseen arvostelemiseen sijoittamalla Kantin kahteen teoreettiseen viitekehykseen. Nämä ovat (1) Charles Taylorin kielifilosofinen erottelu HLC-teorioihin (Hobbes, Locke, Condillac) ja HHH-teorioihin (Herder, Hamann, Humboldt) sekä (2) Michael N. Forsterin vastakkainasettelu perinteisen valistuksen kielifilosofian ja Herderin ja Hamannin kielifilosofian välillä. Esitän, että ainakin loppupuolella uraansa Kant tuntuu kallistuvan sille kannalle, että kieli ja ajattelu ovat vahvasti, jopa elimellisesti, toisistaan riippuvaisia. Yhtäältä arvostelmien tai kognitioiden objektiivisuus perustaa kielen ja kommunikaation objektiivisuuden mahdollisuuden, ja vasta tämän a priori perustuksen varassa kieli ja kommunikaatio ovat mahdollisia. Toisaalta kieli ja kommunikaatio ovat kuitenkin edellytyksiä ymmärryksen objektiiviselle käytölle ja sille, että subjektit ymmärtävät omia kognitioitaan. Vaikka Kant esitti toistuvasti, että kieli on ymmärtämisen edellytys, hänen näkemyksensä mukaan peruskäsitteet eli kategoriat ovat kuitenkin kielestä riippumattomia; kieli ei determinoi kategorioita, vaan päinvastoin. Luonnollisten kielten eroista huolimatta niiden universaali kielioppi on sama ja heijastaa intuition muotoja ja kategorioita.
      PubDate: 2019-01-04
      Issue No: Vol. 75, No. 1 (2019)
       
  • Trans- ja intersukupuolisuus queer-bioeettisinä kysymyksinä

    • Authors: Tiia Sudenkaarne
      Pages: 203 - 246
      Abstract: Tämä artikkeli on ensimmäinen suomenkielinen, vertaisarvioitu artikkeli queer-bioetiikasta.[1] Sen on tarkoitus johdattaa queer-bioeettiseen ajatteluun ja innostaa queer-bioeettiseen tutkimukseen. Sen yleisfilosofisempi päämäärä on herättää kysymyksiä sukupuolen ja seksuaalisuuden bioetiikan normatiivis-moraalisista perusteista ja seurauksista.   Miten queer-bioetiikan avulla voidaan kyseenalaistaa cis- ja heteronormatiivisuus hyvän elämän välttämättömänä ehtona sekä medikalisoituna merkitysjärjestelmänä' Artikkeli lähestyy tätä kysymystä polkuja raivaten ja mahdollisuuksia kartoittaen. Artikkelissa pohditaan lisäksi queer-bioetiikan suhdetta muuhun tutkimuskenttään sekä sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden kysymysten asemaa bioetiikassa.   Kansainvälisesti tarkasteltuna homo-, lesbo- ja queer-tutkimus sekä trans- ja intersukupuolentutkimus ovat pyrkineet kyseenalaistamaan bioeettistä ymmärrystä sukupuolen ja seksuaalisuuden normatiivisuudesta vuosikymmenten ajan. Esimerkiksi kysymykset transsukupuolisten henkilöiden sterilisaatiopakosta ja intersukupuolisten lasten ruumiillisesta koskemattomuudesta ovat vakiinnuttaneet asemansa julkisessa keskustelussa vasta viime vuosina. Artikkelin tavoite on osallistua aktivisti- ja kokijanäkökulmien nostamiseen pysyväksi osaksi suomalaista bioeettistä ja yleistä eettis-filosofista tutkimuskenttää.   [1] Lance Wahlertin ja Autumn Fiesterin teorian tarkoittamassa mielessä. Suomessakin on toki aikaisemmin tehty LHBTQI-tutkimusta samoihin kysymyksiin liittyen (vrt. Stålström 1997; Wickman 2001; Tainio 2013; Irni 2014; Toriseva 2017; Kondelin 2017).
      PubDate: 2019-01-04
      Issue No: Vol. 75, No. 1 (2019)
       
  • Kirjan Self-Awareness in Islamic Philosophy: Avicenna and Beyond esittely

    • Authors: Jari Kaukua
      Pages: 247 - 254
      Abstract: Teksti luonnehtii lyhyesti islamilaisen filosofian tutkimuksen nykytilaa sekä esittää tiivistelmän symposiumissa käsiteltävän kirjani keskeisestä sisällöstä.
      PubDate: 2019-01-04
      Issue No: Vol. 75, No. 1 (2019)
       
  • Jari Kaukua Avicennan itsetietoisuuskäsityksestä

    • Authors: Simo Knuuttila
      Pages: 255 - 262
      Abstract: Kirjasymposio: Jari Kaukua: Self-Awareness in Islamic Philosophy: Avicenna and Beyond. Cambridge University Press, Cambridge 2015. 268 sivua.
      PubDate: 2019-01-04
      Issue No: Vol. 75, No. 1 (2019)
       
  • Itsetietoisuus, ensimmäisen persoonan kokemus ja identiteetti
           keskiajalla

    • Authors: Ritva Palmén
      Pages: 263 - 282
      Abstract: Artikkelini käsittelee Jari Kaukuan monografiaa ’Self-awareness in Islamic Philosophy’. Kommenteissani pohdin ensimmäisen persoonan tematiikkaa ja ensimmäisen persoonan kokemusta keskiajan filosofiassa, sekä keskustelen lyhyesti Avicennan kuuluisasta lentävää miestä koskevasta argumentista. Tämän lisäksi esittelen latinalaisen keskiajan perinteen parissa käytyä tematiikkaa niin sanotusta kristillisestä sokratismista. Tässä yhteydessä kysyn, onko islamilaisessa perinteessä vastaavia näkemyksiä siitä, miten ihmisen itseen suuntautuva tutkimus voi toimia lähtökohtana Jumalan ymmärtämiselle.  Antamani esimerkit ja paralleelit sijoittuvat 1100-luvun latinalaiseen mielenfilosofiaan. Toisena artikkelini teemana on tätä laajempi mielenfilosofinen kysymys minän rakentumisesta. Erityisen kiinnostava on Kaukuan teoksessa usein toistuvat itsensä tunnistamisen tai tunnustamisen teema. Arvioin tätä aihetta suhteessa klassisiin ajattelijoihin sekä läntiseen keskiajan mielenfilosofiaan. Läntisessä modernissa kirjallisuudessa on tutkimuskirjallisuudessa käyty jo pitkään keskustelua siitä, onko ”minä” autonominen, itseohjautuva ja itse itsensä määrittelevä entiteetti, vai heteronominen, sosiaalisissa vuorovaikutussuhteissa rakentuva olio. Esitän kysymyksen, miten islamilainen mielenfilosofia suhtautuu tähän jaotteluun. Lopuksi totean, miten Kaukuan teoksessa itseä tai minuutta koskeva filosofinen peruskysymyksenasettelu pysyy lukuisista detaljeista ja argumenttien analyyseistä huolimatta selkeänä. Hänen teoksensa perusteella on selvää, että Islamilaisten filosofien itsetietoisuuden ilmiöille antama huomattava painoarvo ja keskustelujen analyyttinen tarkkuus kertovat, miten itsetietoisuus filosofisena kysymyksenä ja psykologisena ilmiönä ei ole uudella ajalla syntynyt uusi filosofinen teema. Se ei ole myös missään tapauksessa keskustelu, joka olisi ainoastaan läntisen kulttuuripiirin omistama tai hallitsema.
      PubDate: 2019-01-04
      Issue No: Vol. 75, No. 1 (2019)
       
  • Itsetietoisuus, sielu ja universaalin järjen etiikka

    • Authors: Janne Mattila
      Pages: 283 - 294
      Abstract: Artikkeli on vastauspuheenvuoro Jari Kaukuan teokselle Selfawareness in Islamic Philosophy: Avicenna and Beyond, joka käsittelee itsetietoisuutta kolmen islamilaisen maailman filosofin, Avicennan, Suhrawardīn ja Mullā Ṣadrān, ajattelussa. Kirjoitukseni keskittyy Kaukuan tulkintaan Avicennan itsetietoisuuskäsityksestä. Kaukuan tutkimus onnistuu nähdäkseni osoittamaan, että Avicenna rakentaa aristoteeliselta pohjalta aivan uudenlaisen käsityksen itsetietoisuudesta ihmissielun primitiivisenä ominaisuutena. Tämä aiheuttaa kuitenkin ongelmia Avicennan sielunkykyjen psykologian kannalta, jolloin herää kysymys kykeneekö Avicenna lopulta täysin perustelemaan näkemystään aristoteelisin käsittein. Erityisesti Kaukuan tulkinta itsetietoisuuskysymyksen kannalta keskeisestä leijuvan ihmisen ajatuskokeesta muodostuu Avicennan psykologian kontekstissa ongelmalliseksi, ja ehdotan ajatuskokeelle vaihtoehtoista lukutapaa. Artikkelin toisessa osiossa tuon esille jännitteen, jonka Avicennan intellektualistinen etiikka tuo itsetietoisuuskäsitykseen. Vaikka itsetietoisuus on ihmisen perustava olemus, näyttäisi myös, että tietoisuus itsestä partikulaarisena olentona on Avicennalle lopulta jotain, mistä ihmisen tulisi vapautua.
      PubDate: 2019-01-04
      Issue No: Vol. 75, No. 1 (2019)
       
  • Vastaus Knuuttilalle, Mattilalle ja Palménille

    • Authors: Jari Kaukua
      Pages: 295 - 314
      Abstract: Puheenvuoro vastaa Knuuttilan, Mattilan ja Palménin keskeisiin kommentteihin. Erityisen huomion kohteena ovat mahdolliset vasta-argumentit käsiteltävässä kirjassa esittämiäni tulkintoja tai erityisesti Ibn Sīnān itsetietoisuuden käsitettä kohtaan.
      PubDate: 2019-01-04
      Issue No: Vol. 75, No. 1 (2019)
       
  • The Ethics of Storytelling: narratiivinen hermeneutiikka ja kertomusten
           eettinen potentiaali

    • Authors: Hanna Meretoja
      Pages: 315 - 330
      Abstract: Artikkelissani esittelen kirjaani The Ethics of Storytelling (2018), joka tutkii, mitä kertomukset tekevät meille eettisestä näkökulmasta: miten kertomukset muovaavat meitä moraalitoimijoina ja minkälaista eettistä potentiaalia kirjallisuudella voisi olla' Kirjassani argumentoin usein mustavalkoista hyöty- ja vaarapuhetta vastaan, ettei kertomusmuoto itsessään ole hyvä tai paha, vaan ratkaisevaa on, miten kertomuksia tulkitaan ja käytetään. Kehittelemäni käsiteellinen viitekehys auttaa hahmottamaan kertomusten eettisesti monisyistä roolia elämässämme – huomioiden sen, miten kertomukset saavat merkityksensä vasta käyttökonteksteissaan, osana kulloistakin maailmallista tilannetta, jossa ne toimivat. Esittelen kirjani narratiivisen hermeneutiikan ydinajatuksia sekä heuristisen mallin, joka auttaa analysoimaan ja arvioimaan kertomusten eettistä potentiaalia ja vaaroja kysymällä, 1) laajentavatko vai supistavako kertomukset mahdollisen tajuamme, 2) kehittävätkö vai hämärtävätkö ne itseymmärrystämme, 3) edistävätkö vai haittaavatko ne toisten kokemusten ymmärtämistä niiden ainutkertaisuudessa, 4) osallistuvatko ne osallistavien vai poissulkevien intersubjektiivisten kerronnallisten tilojen rakentamiseen, 5) kehittävätkö vai heikentävätkö ne näkökulmatietoisuuttamme ja 6) toimivatko ne eettisen tutkimisen vai dogmatismin muotoina. Dikotomioiden sijaan on kyse käsitteellisestä viitekehyksestä kertomusten eettisten ulottuvuuksien differentioidulle tutkimiselle. Lopuksi esittelen, miten tuon kirjassani hermeneuttisen narratiivisen etiikan vuoropuheluun 1900-luvun historiallisia traumoja käsittelevän kirjallisuuden kanssa (Franck, Grass, Littell, Grossman). Painotan kirjaani läpäisevää dialogisuuden eetosta, narratiivisen hermeneutiikan yhteiskuntakriittistä potentiaalia sekä pyrkimystä tarjota analyyttisiä välineitä kertomusten eettisen, eksistentiaalisen ja poliittisen merkityksen filosofisesti moniulotteiselle ja historiallis-kulttuurisesti sensitiiviselle analysoimiselle.
      PubDate: 2019-01-04
      Issue No: Vol. 75, No. 1 (2019)
       
  • Dialogisen kerronnan jäljillä

    • Authors: Nora Hämäläinen
      Pages: 331 - 346
      Abstract: Hanna Meretojan kirja The Ethics of Storytelling (Oxford 2018) ammentaa hermeneuttisesta perinteestä aineksia kirjallisuutieteelliseen näkökulmaan, joka valottaa kerronnan rooleja meidän jokapäiväisessä elämässämme ja pyrkii myös tarjoamaan kriittisen välineistön, jonka avulla voimme ymmärtää ja kritisoida aikamme kerronnallisia käytäntöjä ja kertomusmalleja. Tämä teksti tarkastelee Meretojan argumentin pääpiirteitä ja sijoittaa hänen työnsä laajempaan nykyaikaisen eettisen ajattelun kontekstiin.
      PubDate: 2019-01-04
      Issue No: Vol. 75, No. 1 (2019)
       
  • Kirjallisuuden eettisistä mahdollisuuksista

    • Authors: Jukka Mikkonen
      Pages: 347 - 360
      Abstract: Kommentoin artikkelissa Hanna Meretojan The Ethics of Storytelling -teoksessa esittämiä näkemyksiä kaunokirjallisten kertomusten eettisestä arvosta. Kritisoin Meretojan edustamaa lähestymistapaa, jossa kaunokirjallisten teosten vaikutuksista teoretisoidaan ilman empiirisiä viitepisteitä taikka pohdintaa siitä, mistä väitteille voitaisiin löytää tukea tai kuinka teoriaa voitaisiin koetella. Lisäksi esitän huomioita muun muassa kaunokirjallisten kertomusten soveltamisesta arkeen sekä kertomusten kontingenteista vaikutuksista.
      PubDate: 2019-01-04
      Issue No: Vol. 75, No. 1 (2019)
       
  • Pienten kertomusten etiikkaa

    • Authors: Jussi Backman
      Pages: 361 - 382
      Abstract: Kirjasymposioartikkeli esittelee Hanna Meretojan teoksen The Ethics of Storytelling: Narrative Hermeneutics, History, and the Possible (Oxford University Press, 2018) keskeisimmät ajatukset ja kytkee ne laajempaan hermeneuttiseen ja jälkistrukturalistiseen ajatteluperinteeseen, etenkin Jean-François Lyotardin luonnehdintaan jälkimodernista aikakaudesta suurten modernien historiallisten metakertomusten horjumisen ja pienten paikallisten kertomusten moneuden aikakautena. Tässä valossa Meretojan hermeneuttista kertomusetiikkaa voidaan lukea ennen muuta pienten, ei-totalisoivien kertomusten etiikkana. Artikkeli esittää, että tällaiselle etiikalle löytyy hedelmällinen vertailukohta Hannah Arendtin totalitarismiteoriasta, joka sijoittaa ideologiset metakertomukset totalitaarisen hallinnan ja sen tuottaman ”banaalin pahuuden” ytimeen; niin Arendtin kuin Meretojankin kertomusetiikan keskeisenä viitekohtana on holokausti moderniteetin eettisenä nollapisteenä. Nämä yhteydet tuovat esiin Meretojan hahmotteleman hermeneuttisen etiikan laajan teoreettisen kaikupohjan myöhäismodernissa ajatteluperinteessä. Lopuksi pohditaan kysymystä hermeneuttisen pienten kertomusten etiikan jatkuvasta ajankohtaisuudesta sosiaalisen median ja sen ”kuplien” aikakaudella.
      PubDate: 2019-01-04
      Issue No: Vol. 75, No. 1 (2019)
       
  • Vastaus Backmanille, Hämäläiselle ja Mikkoselle

    • Authors: Hanna Meretoja
      Pages: 383 - 410
      Abstract: Artikkelissani vastaan Jussi Backmanin, Nora Hämäläisen ja Jukka Mikkosen esittämiin huomioihin kirjastani The Ethics of Storytelling. Narrative Hermeneutics, History, and the Possible (Oxford University Press, 2018) ja käyn keskustelua heidän esittämiensä näkökohtien kanssa. Kommentoin muun muassa tapaa, jolla Backman lukee kirjaani ”pienten kertomusten etiikkana” peilaamalla sitä Lyotardin näkemykseen metanarratiiveista ja suurten kertomusten kriisistä sekä Arendtin totalitarismiteoriaan.  Hämäläisen kanssa käyn keskustelua narratiivisen hermeneutiikan yhteiskuntakriittisestä potentiaalista, suhteestani jälkistrukturalismiin, subsumptiivisen ja ei-subsumptiivisen suhteesta, dialogisuuden eetoksen merkityksestä, rakenteellisen väkivallan ymmärtämisestä ja narratiivisen hermeneutiikan troopeista. Mikkosen kohdalla pohdin, miten hänen kommentaarissaan näkyvät analyyttisen estetiikan ennakko-oletukset, ja yritän korjata joitakin hänen kirjoituksestaan välittyviä väärinkäsityksiä (kuten näkemystä, jonka mukaan kirjassani esittäisin, että kaikki kokevat elämänsä tarinana, tai jonka mukaan tulisin lähelle kaikkialla kertomuksia näkevää pannarrativismia). Vastaan muun muassa Mikkosen epäilyyn siitä, voiko kaunokirjallisuus tarjota ei-triviaaleja merkityksenannon malleja ”tosielämään”, ja pohdin, miten kaunokirjallisuus tuottaa eettis-eksistentiaalisesti latautunutta ymmärrystä maailmasta. Lopuksi pohdin Hämäläisen ”kahvikuppitestiä” soveltaen, minkälaisia näkökantoja kirjasymposioon osallistuneet filosofit saattaisivat esittää, jos he kokoontuisivat kasvotusten keskustelemaan kirjastani.
      PubDate: 2019-01-04
      Issue No: Vol. 75, No. 1 (2019)
       
  • Filosofisen feminismin ytimessä

    • Authors: Markku Oksanen
      Pages: 411 - 422
      Abstract: Feministisessä filosofiassa on paljon pohdittu sitä, mitä sukupuolella tarkoitetaan ja miten sukupuoli on olemassa, ja ratkaisut näihin määrittävät sitä, keiden intressejä tai kenen emansipaatiota feministisen filosofian on tarkoitus edistää. Näitä kysymyksiä tarkastelee myös Mari Mikkola kirjassaan The Wrong of Injustice. Mikkola lähestyy aihepiiriä feministisestä filosofiasta käsin analyyttisellä otteella. Hän hyödyntää enimmäkseen feministisen filosofian kirjallisuutta, arvostellen siinä vallitsevia peruskäsityksiä naisesta ja ylipäänsä sukupuolesta, puolustaen niiden sijaan humanistista feminismiä. Siten vaikka ei olisi kiinnostunut feministisen filosofian keskusteluista vaan pikemminkin epäoikeudenmukaisuudesta, vääryydestä sekä ihmisyyden riistämisen kysymyksestä, Mikkola tarjoaa kiinnostavan näkökulman sukupuolisensitiiviseen ja poliittisesti tiedostavaan analyyttiseen filosofiseen antropologiaan.
      PubDate: 2019-01-04
      Issue No: Vol. 75, No. 1 (2019)
       
  • Kokemuksen feministinen filosofia

    • Authors: Sanna Tirkkonen, Minna-Kerttu Vienola
      Pages: 423 - 436
      Abstract: Kirja-arvio: Johanna Oksala, Feminist Experiences. Foucauldian and Phenomenological Investigations, Northwestern University Press. Studies in Phenomenology and Existential Philosophy, Evanston Illinois, 2016, 189 sivua.
      PubDate: 2019-01-04
      Issue No: Vol. 75, No. 1 (2019)
       
  • Kun kone on kaunis

    • Authors: Mimosa Pursiainen
      Pages: 437 - 446
      Abstract: Lectio praecursoria 9.6.2017
      PubDate: 2019-01-04
      Issue No: Vol. 75, No. 1 (2019)
       
  • Ideaalit demokraattisten prosessien oikeutuksessa

    • Authors: Pilvi Toppinen
      Pages: 447 - 458
      Abstract: Lectio Praecursoria 12.2.2018
      PubDate: 2019-01-04
      Issue No: Vol. 75, No. 1 (2019)
       
  • Esseitä modalisoidusta tieto-opista

    • Authors: Jaakko Hirvelä
      Pages: 459 - 468
      Abstract: Lectio praecursoria 16.3.2018
      PubDate: 2019-01-04
      Issue No: Vol. 75, No. 1 (2019)
       
  • Yhteiskuntarakenteet ja yksilön vastuu ilmastonmuutoksesta

    • Authors: Lauri Lahikainen
      Pages: 469 - 478
      Abstract: Lectio praecursoria 4.6.2018
      PubDate: 2019-01-04
      Issue No: Vol. 75, No. 1 (2019)
       
  • Näkökulmia vapaan demokraattisen yhteiskunnan edellytyksiin

    • Authors: Hans Arentshorst
      Pages: 479 - 484
      Abstract: Lectio Praecursoria 8.8.2018
      PubDate: 2019-01-04
      Issue No: Vol. 75, No. 1 (2019)
       
  • Uusi hengityksen filosofia

    • Authors: Petri Berndtson
      Pages: 485 - 492
      Abstract: Lectio praecursoria 28.9.2018 Hengitys on hyvin harvinainen teema filosofiassa. Aiemmin hengitystä filosofisena kysymyksenä ovat tarkastelleet mm. Luce Irigaray ja David Kleinberg-Levin. Väitöskirjatutkimuksessani Phenomenological Ontology of Breathing tutkin fenomenologisesti hengityksen filosofiaa, so. miten hengittäminen voisi olla filosofinen kysymys ja miten eletty kokemus hengityksestä voisi mahdollisesti avata ja jäsentää meille aivan uuden tavan tehdä filosofiaa. Väitöskirjani lähtökohtana on aiemmin tutkimattomat Maurice Merleau-Pontyn fenomenologiset huomiot hengityksestä. Näiden Merleau-Pontyn hengitystä koskevien huomioiden pohjalta pyrin jäsentämään uuden fenomenologisen käsityksen hengityksestä. Tämä uusi fenomenologinen käsitys hengityksestä ei perustu fysiologis-luonnontieteelliseen näkemykseen hengityksestä kaasujen vaihteluna ja soluhengityksenä, vaan kokemukselliseen ymmärrykseen hengityksestä kehollisena maailmasuhteena. Hengittävä maailmasuhde on hengittävän kehon ja avoimen ja näkymättömän ilmapiirin, so. ilman atmosfäärin, välistä vuorovaikutusta. Tähän uuteen kokemukselliseen hengitys-käsitykseen perustuen pohdin, miten filosofia voitaisiin mahdollisesti aloittaa uudelleen hengityksen filosofia. Tämä uusi filosofia ei olisi olio- tai persoonaorientoitunut, vaan ilmapiiriorientoitunut filosofia. Merleau-Pontyn fenomenologisen filosofian lisäksi erityisesti Gaston Bachelardin elementaalinen ajattelu ilmasta ja ilman runoilijoista on avittanut väitöskirjatutkimustani tähän uuteen filosofiseen orientaatioon. Bachelardin tarkastelemat ilman runoilijat runoudessaan inspiroituneesti seuraavat ja kuuntelevat kosmista hengitystä pyrkien ilmaisemaan sanoin sen hiljaista viisautta. Väitöskirjassani pyrin kuuntelemaan fenomenologisen filosofian kontekstissa ilman runoilijoiden inspiroimana tätä kosmis-elementaalisen hengittävän ilman hiljaista viisautta. Pyrkimykseni synnyttää tämä uusi hengityksen filosofia kulkee käsi kädessä Irigarayn toiveen kanssa uudesta hengityksen kulttuurin kultivoimisesta.
      PubDate: 2019-01-04
      Issue No: Vol. 75, No. 1 (2019)
       
  • Vastuun takaisinkaappaaminen

    • Authors: Johanna Ahola-Launonen
      Pages: 493 - 500
      Abstract: Lectio praecursoria 1.10.2018
      PubDate: 2019-01-04
      Issue No: Vol. 75, No. 1 (2019)
       
  • Kokemus Michel Foucault’n filosofiassa

    • Authors: Sanna Tirkkonen
      Pages: 501 - 514
      Abstract: Lectio Praecursoria 5.10.2018 Artikkeli on väitöstilaisuudessa esitetyn englanninkielisen lectio praecursorian käännös. Väitöskirja tutkii ranskalaisfilosofi Michel Foucault’n (1926‒1984) kokemuksen käsitteitä sekä teemoja, joita hän käsittelee näiden käsitteiden avulla. Analysoimalla eri kokemuksen käsitteitä Foucault'n filosofiassa voimme paitsi ymmärtää paremmin hänen länsimaiseen nykyajatteluun olennaisesti vaikuttanutta työtään myös peilata käsityksiämme terveydestä, mielenterveysongelmista ja itseen kohdistuvista käytännöistä. Usein häneen viitataan ajattelijana, joka kyseenalaistaa kokemusnäkökulman lähtökohtana tieteelliselle tiedolle. Kokemuksen käsitteillä on kuitenkin erityisasema Foucault’n varhaisissa, psykiatriaa ja psykologiaa käsittelevissä kirjoituksissa sekä hänen myöhäisissä etiikkaa tutkivissa teksteissään, joissa hän palaa käsittelemään terveyden ja huolenpidon teemoja. Teksteistä löytyy runsaasti viitteitä ”elettyyn kokemukseen”, ”taustakokemukseen”, ”transformatiiviseen kokemukseen”, ”rajakokemukseen”, ”kokemuksen kenttään” ja ”kokemuksen muotoihin”. Väitöskirja siis asettaa kokemuksen Foucault’n filosofian keskiöön ja analysoi kokemuksen käsitteiden teoreettisia tehtäviä ja merkityksiä. Tutkimus käsittelee myös sitä, minkälaiseksi kokemuksen itsestä on ajateltu muodostuvan filosofisissa traditioissa, joissa kehotetaan kuuntelemaan ja tarkastelemaan itseä, kääntymään itseen, uskomaan itseensä sekä löytämään itsensä. Lopulta tutkimus nivoo kokemusteeman yhteen Foucault’n kriittisen filosofian kanssa.
      PubDate: 2019-01-04
      Issue No: Vol. 75, No. 1 (2019)
       
  • Henkilön käsite avaimena psykiatrian dialektiseen filosofiaan

    • Authors: Hannu Heinänen
      Pages: 515 - 526
      Abstract: Lectio praecursoria 25.10.2017 Mitä henkilö on' Mitä psykiatria on' Dialektisessa filosofiassa nämä peruskäsitteet eivät jää annetuiksi, sellaisinaan pysyviksi, kuten eksaktit analyyttisen filosofian käsitteet usein jäävät, vaan tulevat ymmärretyiksi kuvauksina muodostumistensa prosesseissa. Dialektinen prosessi ei kuvaa vain tietämisen kohdetta (objektivistisesti), vaan asian olemista kokonaisena tiedostuksen prosessina (subjekti, objekti, tilanne, itsetiedostuksen prosessi). Henkilön perusprosessi vie yksilön ja persoonan kautta tiedostettuun henkilön käsitteeseen. Siis dialektisessa kieltämisen kieltämisen prosessissa käsitteet eivät vain ehdottomasti erotu toisistaan, vaan ne prosessissa myös muuntuvat toisikseen. Yksilö ja persoona eivät ehdottoman ’musta–valkoisesti, joko–tai’ erotu henkilöstä, vaan sisältyvät henkilön prosessiin. Eikä alkuna ollutta käsitettä voi toistaa samamerkityksisenä prosessin tuloksena (esim. henkilöä persoonan synonyymina). Psykiatrian itsetietoisuus muodostuu henkilön kohtaamisessa akuuttihoidossa – pitkäaikaishoidossa – kuntoutuksessa; sitten psykiatrian filosofiassa henkilön sosiopsykiatriassa – kehityspsykiatriassa – autonomian psykiatriassa. Lopuksi vielä, henkilön psykiatrian ja hengenfilosofian suhdetta pohdittaessa, henkilössä toteutuvaa subjektillisuuden prosessia kuvataan kieltämisen kieltämisenä: kiintymyssuhde – tunnustussuhde – sivistys. Näistä prosesseista ei pyritä muodostamaan dialektista järjestelmää, mm. Hegelin ja Snellmanin esikuvan mukaan, vaan pyritään säilyttämään prosessien avoimuus ja menetelmällinen heuristisuus.  
      PubDate: 2019-01-04
      Issue No: Vol. 75, No. 1 (2019)
       
  • Mitä voimme oppia yksilöiden ja kollektiivien vastuusta
           tarkastelemalla ilmastonmuutosta

    • Authors: Säde Hormio
      Pages: 527 - 537
      Abstract: Lectio praecursoria 16.12.2017 Väitöskirjani tarkastelee yksilövastuun ja kollektiivisen vastuun suhdetta ja kysyy, mitä voimme oppia niistä tarkastelemalla ilmastonmuutosta. Käsittelen ilmastonmuutosta esimerkkitapauksena systemaattisesta vahingosta, joka on syntynyt kollektiivisen toiminnan tahattomana sivuvaikutuksena. Tällaisten vahinkojen ja haittojen kohdalla kausaalinen yhteys yksittäisen toimijan ja lopputuloksen välillä on usein epäselvä tai mahdoton osoittaa tarkasti. Osallisuusvastuu on osallistumista, osallisuutta tai yhteyttä väärään tekoon tai kollektiivisesti aiheutettuun haittaan. Ilmastonmuutos ei ole ongelma vain kollektiivisille toimijoille, vaan myös yksilöille pääosin sen takia, että olemme erilaisten kollektiivien jäseniä ja osia. Esitän, että yksilöiden moraaliselle vastuulle ilmastonmuutoksesta on kolme mahdollista lähdettä: suora vastuu, osallisuusvastuu kollektiivisten toimijoiden jäseninä ja osallisuusvastuu järjestymättömien kollektiivien osana. Kukaan yksilö ei ole vastuussa ilmastonmuutoksesta sinänsä, mutta yksilö voi olla vastuussa esimerkiksi vakavan haitan riskin kasvattamisesta. Mitä siis voimme oppia yksilöiden ja kollektiivien vastuusta tarkastelemalla ilmastonmuutosta' Voimme nähdä, että yksilöiden ja kollektiivien vastuut kietoutuvat yhteen, ja että nykymaailmassa emme voi päästä pakottavien ja ajankohtaisten ongelmien ytimeen keskustelematta niistä yhdessä. Olemme yhä riippuvaisempia toisistamme ja etiikan teorioiden tulisi kuvastaa tätä tilannetta. Kirjoitus on käytännöllisen filosofian väitöskirjani lectio praecursoria, joka esitettiin Helsingin yliopistossa 16. joulukuuta 2017.
      PubDate: 2019-01-04
      Issue No: Vol. 75, No. 1 (2019)
       
  • Lukijalle

    • Authors: Arto Laitinen
      Pages: 5 - 6
      Abstract: Lukijalle
      PubDate: 2018-12-12
      Issue No: Vol. 75, No. 1 (2018)
       
  • In memoriam: Juhani Pietarinen (1938-2018)

    • Authors: Niiniluoto Ilkka
      Pages: 7 - 8
      Abstract: In memoriam: Juhani Pietarinen (1938-2018)
      PubDate: 2018-12-12
      Issue No: Vol. 75, No. 1 (2018)
       
 
JournalTOCs
School of Mathematical and Computer Sciences
Heriot-Watt University
Edinburgh, EH14 4AS, UK
Email: journaltocs@hw.ac.uk
Tel: +00 44 (0)131 4513762
 


Your IP address: 3.229.124.74
 
Home (Search)
API
About JournalTOCs
News (blog, publications)
JournalTOCs on Twitter   JournalTOCs on Facebook

JournalTOCs © 2009-