Subjects -> SOCIOLOGY (Total: 553 journals)
| A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z | The end of the list has been reached or no journals were found for your choice. |
|
|
- Määräaikaisen tutkijan päivä
Authors: Outi Autti, Maarit Jaakkola Pages: 1 - 2 Abstract: Pääkirjoitus PubDate: 2023-04-05 Issue No: Vol. 40, No. 1 (2023)
- Äänikirjojen kuuntelu osana lukemisen kulttuuria
Authors: Ilona Lindh, Pirjo Hiidenmaa Pages: 3 - 19 Abstract: Tässä artikkelissa tarkastelemme kirjallisuuden lukijoiden suhtautumista äänikirjoihin. Aineistona on kyselytutkimuksen vastaukset äänikirjoja koskeviin kysymyksiin. Verkkokyselyyn osallistuneista 955 vastaajasta noin 60 prosenttia ilmoittaa kuuntelevansa äänikirjoja joko silloin tällöin tai aktiivisesti. Suurkuluttajiksi katsoimme ne, jotka kuuntelevat yli 50 kirjaa vuodessa; heitä on kuuntelijoista noin viidesosa ja koko vastaajaryhmästä noin kymmenesosa. Sekä aktiivisia kuuntelijoita että niitä, jotka eivät kuuntele lainkaan, on melko tasaisesti kaikissa ikäryhmissä. Äänikirjaan myönteisesti suhtautuvissa kommenteissa korostetaan kirjojen kuuntelun ja digitaalisuuden mahdollistamia tilanteita ja käyttötapoja. Kielteisissä kommenteissa korostuu äänikirjan vertaaminen painetun kirjan tarjoamaan lukukokemukseen ja kirjan materiaalisiin ominaisuuksiin. Äänikirjatallenteen lukijan äänellä ja lukutavalla on suuri merkitys valtaosalle kuuntelijoista, joskin niitäkin on, joiden on helppo tottua ääneen kuin ääneen. Kirjallisuuden harrastajina äänikirjojen suurkuluttajat ovat monipuolisia, ja voidaankin nähdä, että he ovat sekä sisältöjen että formaattien suhteen kaikkiruokaisia. Lukutavat ovat eriytyneet laji- ja tilannekohtaisesti, joten äänikirjojen kuuntelun rinnalla useimmilla säilyvät myös tekstimuotoiset formaatit. Kaiken kaikkiaan aineistossa voidaan nähdä merkkejä yleisestä äänikirjoja koskevasta keskustelusta ja reagoinnista siihen. Vastaukset myös kuvastavat käynnissä olevaa lukemiskulttuurin murrosta, jossa osa on omaksunut uuden tavan nauttia kirjallisuudesta, osa suhtautuu siihen uteliaasti tai neutraalisti ja osa jyrkän torjuvasti. PubDate: 2023-04-05 Issue No: Vol. 40, No. 1 (2023)
- Ammattitaiteilijan ja harrastajataiteilijan välinen ero Suomen
kuvataidekentällä 1960–1980-luvuilla Authors: Kalle Lampela Pages: 20 - 37 Abstract: Kuvataidekentän portinvartijat ovat henkilöitä tai henkilöiden rakentamia instituutioita, jotka säätelevät sitä, minkälaista kuvataidetta yhteiskunnassa on saatavilla, minkälaista kuvataidetta nostetaan esiin eri medioissa ja minkälainen kuvataide hyväksytään taiteeksi. Portinvartijat ovat avainasemassa kuvataiteen julkisessa arvonmäärittelyssä. Suomen kuvataidekentän keskeisin portinvartija on ollut Suomen Taiteilijaseura jäsenjärjestöineen. 1960–1980-luvuilla Taiteilijaseuran jäsenjärjestöjä olivat Taidemaalariliitto, Suomen Kuvanveistäjäliitto, Suomen Taidegraafikot ja Suomen Kuvataidejärjestöjen liitto. Suomen Taiteilijaseuran julkaisema Taide-lehti pyrki jo vuoden 1960 näytenumerostaan saakka ottamaan suomalaisen kuvataidekentän portinvartijan tehtävät itselleen. Taide-lehti asettui vartioimaan luovuutta ja pitämään yllä taiteen oikeaoppisuutta. Artikkelin aineistona on käytetty Suomen keskeisintä kuvataidelehteä Taide, Suomen Taiteilijaseuran ammatti- ja tiedostuslehteä Taiteilija sekä Taiteen keskustoimikunnan tiedotuslehteä Arsis. Tutkimusmenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä kategoria-analyysiä ja dekolonisoivaa tutkimusotetta taidejärjestelmäkriittisesti. Dekolonisoiva taidejärjestelmäkritiikki on lähestymistapa, jolla pyritään tunnistamaan, kuinka moderni taidejärjestelmä on käyttänyt – ja käyttää – määrittelyvaltaa eksklusiivisesti ja hierarkkisesti. Eurosentrinen moderni taidejärjestelmä on kolonisoinut 1700-luvulta lähtien kansallisesti ja alueellisesti omaperäisiä taiteellisia ja esteettisiä perinteitä ja pyrkinyt vakiinnuttamaan itsensä korkea-arvoisimpana taidejärjestelmänä. Erityisen räikeästi järjestelmän kolonisoiva piirre on näkynyt institutionalisoituna identiteettikategorioiden tuottamisena suhteessa harrastajataiteeseen, käsityöhön, populaarikulttuuriin ja viihteeseen. PubDate: 2023-04-05 Issue No: Vol. 40, No. 1 (2023)
- Huumori kukkii vastavuoroisuudessa
Authors: Tuula Stenius, Liisa Karlsson Pages: 38 - 54 Abstract: Jokaisella lapsella on oikeus ilmaista itseään, myös omalla huumorillaan. Lapset ovatkin taitavia pitämään keskenään hauskaa, mutta lasten ja aikuisten yhteistä huumoriakin tarvitaan, sillä huumorilla voi tuottaa lapsen ja yhteisön hyvinvointia sekä myönteistä, leppoistavaa ja yhteistä toimintakulttuuria. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää, miten lasten ja aikuisten välinen yhteistä huumorikulttuuria tuotetaan ja mikä mahdollistaa ja rajoittaa sen syntymistä. Artikkeli pohjaa lapsinäkökulmaiseen tutkimusteoreettisiin lähtökohtiin ja metodologiaan sekä etnografiseen lähestymistapaan. Tutkimus on laadullinen ja aineisto koostuu videotallenteista viidessä suomalaisessa päiväkodissa. Tarkastelukulmana on vuorovaikutustilanteet ruokailuhetkissä ja ohjatuissa tuokioissa. Tutkimustulosten mukaan lasten ja aikuisten yhteisen huumorikulttuurin syntyminen vaatii aikuiselta lapsen huumorin erityispiirteiden ymmärtämistä, osallisuuden mahdollistavia rakenteita sekä kiireettömän ilmapiirin. Tutkimus osoittaa, että rutiininomainen, sääntöjä painottava ja aikuisjohtoinen toiminta jättää vähän tilaa yhteiselle huumorille. PubDate: 2023-04-05 Issue No: Vol. 40, No. 1 (2023)
- Digitaalinen etnografia tarttumapintana nuorten arkeen
Authors: Kristiina Korjonen-Kuusipuro, Sari Tuuva-Hongisto Pages: 55 - 69 Abstract: Verkko on nuorille tärkeä tila ja toimintaympäristö. Digitaalinen etnografia on yksi mahdollinen menetelmä, kun tutkitaan nuorten verkon käyttöä ja heidän digitaalista arkeaan. Digitaalisesta etnografiasta on kirjoitettu jo paljon, mutta jo sen moninaisista nimityksistä johtuen menetelmän määrittely on varsin sekavaa. Tässä metodologisessa artikkelissamme selvitämme, millaisia erityispiirteitä digitaalisen etnografiaan liittyy tutkittaessa erityisesti nuoria ja miten tavoittaa ja havainnoida nuorten digitaalista arkea. Artikkelimme on osa DEQUAL-tutkimushanketta, jossa tutkimme digitalisaation eriarvoistavaa vaikutusta yhdeksäsluokkalaisten nuorten elämässä eri puolilla Suomea. Verkossa tehtävä etnografinen tutkimus vaati tutkijalta ”perinteisen” etnografian ymmärtämisen lisäksi teknistä osaamista. Omassa tutkimuksessa havaitsimme, että teknisen osaamisen vaatimus voi myös syventää vuorovaikutusta tutkijan ja tutkimukseen osallistuvien nuorten välillä ja avata samalla polkuja kanssatutkijuudelle, kun nuoret ovat tutkimusprosessissa oman elämänsä asiantuntijoita ja kyvykkäitä toimijoita. PubDate: 2023-04-05 Issue No: Vol. 40, No. 1 (2023)
- Puutarhakulttuurin reunamilla
Authors: Marjukka Piirainen Pages: 70 - 73 Abstract: Teksti perustuu FT Marjukka Piiraisen väitöskirjasta Kansan ja kasvien kasvatusta – Puutarhatieto kainuulaisen pihakulttuurin muutoksessa laadittuun lektioon, joka esitettiin väitöstilaisuudessa 2.12.2022 Itä-Suomen yliopistossa. PubDate: 2023-04-05 Issue No: Vol. 40, No. 1 (2023)
- LHBTIQ+-aktivismi Pietarissa
Authors: Pauliina Lukinmaa Pages: 74 - 78 Abstract: Teksti perustuu Pauliina Lukinmaan väitöskirjaan LHBTIQ+ aktivistit Pietarissa: Toimintaa muodostamassa, aktivisteiksi identifioitumassa ja omia paikkoja luomassa, joka tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 23.9.2022. PubDate: 2023-04-05 Issue No: Vol. 40, No. 1 (2023)
- Valtavirtaisen psykiatrian virheistä
Authors: Jani Tanskanen Pages: 79 - 81 Abstract: Kirja-arvio teoksesta Tomi Bergström, Mieletön häiriö. Psykiatrian ongelma ja sen ratkaisu. PS-Kustannus. 223 s. PubDate: 2023-04-05 Issue No: Vol. 40, No. 1 (2023)
- Kytkintä nostavat äidit nykykirjallisuudessa
Authors: Armi Mustosmäki Pages: 81 - 84 Abstract: Kirja-arvio teoksesta Jenny Björklund, Maternal Abandonment and Queer Resistance in Twenty-First-Century Swedish Literature. Palgrave Macmillan. 293s. PubDate: 2023-04-05 Issue No: Vol. 40, No. 1 (2023)
- English abstracts
Authors: Lehden toimitus Pages: 85 - 86 PubDate: 2023-04-05 Issue No: Vol. 40, No. 1 (2023)
|