Authors:Julius Hokkanen Abstract: Sosiaalisen median alustat ovat länsimaissa keskeisiä poliittisen viestinnän ja julkisuuden areenoita. Vaikka nopeiden mediaympäristössä tapahtuvien muutosten merkityksiä politiikalle on tutkittu paljon, tiedetään yhä vähän siitä, mikä merkitys dataistuneella tietoympäristöllä on poliitikkojen arjelle. Artikkelissa ilmiötä lähestytään kysymyksenä politiikan syvästä medioitumisesta. Syvän medioitumisen ymmärtäminen on tärkeää, jotta uusien media- alustojen asemaa ja valtaa politiikassa voitaisiin paremmin ymmärtää. Tämän tutkimiseksi artikkeli tarkastelee suomalaisten politiikassa toimivien nuorten tuottamia mediapäiväkirjoja ja niitä koskevaa haastattelupuhetta. Aineiston analysoinnissa hyödynnetään datakäytännön käsitettä, joka tekee näkyväksi käyttäjyyden suhteen alustojen rakennepiirteisiin. Artikkelissa esitetään, että dataistuneessa mediassa alustojen rakennepiirteet tuovat poliittiseen arkeen reunaehtoja. Reunaehdot eivät ole pakottavia, vaan käytännöillään poliitikot neuvottelevat niiden roolista. PubDate: 2022-05-20 DOI: 10.37452/politiikka.109128 Issue No:Vol. 64, No. 2 (2022)
Authors:Anni Kyösti, Jenni Airaksinen, Henna Paananen Abstract: Artikkelissa tarkastellaan kuntien luottamushenkilöiden kokemaa häirintää ja uhkailua: Millaista häirintää kuntien luottamushenkilöt kohtaavat ja millaisia vaikutuksia häirintäkokemuksilla on' Tutkimuksessa yhdistetään aineistoja aineistotriangulaation avulla. Aineistoina on käytetty haastatteluja ja kyselyä. Laadullisen, tätä tutkimusta varten kerätyn haastatteluaineiston analyysimenetelmänä käytetään narratiivisesti orientoitunutta sisällönanalyysia. Häirintäilmiötä kehystetään teoreettisesti poliittisen kulttuurin ja kompleksisen hallinnan tarkastelujen avulla. Tutkimus osoittaa, että luottamushenkilöt kohtaavat erilaisia häirinnän muotoja. Myös häirinnän kanavia on useita. Luottamushenkilöiden kohtaaman häirinnän eri muotojen tunnistaminen on tärkeää, jotta häirintään voidaan puuttua. Häirinnällä on monenlaisia vaikutuksia. Yhteiskunnallisella tasolla pulmia aiheuttaa ehdokasasettelun hankaloituminen. Demokratian kannalta on vakavaa, jos ihmiset eivät uskalla asettua ehdolle häirinnän pelossa tai luopuvat luottamushenkilöpaikastaan häirintää koettuaan. Etenkin kuntapäätöksenteossa ehdokkaiden moninaisuus ja keskinäinen erilaisuus on nähty arvona. Lisäksi häirintä vaikuttaa julkiseen keskusteluun. Joistain asioista ei haluta keskustella julkisesti häirinnän pelossa, mikä saattaa vinouttaa poliittista keskustelua. Riskinä on myös häirinnän normalisoituminen. PubDate: 2022-05-20 DOI: 10.37452/politiikka.107782 Issue No:Vol. 64, No. 2 (2022)
Authors:Johanna Peltoniemi Abstract: Maailmanlaajuisen terveyskriisin jatkuessa valtiot ovat joutuneet tarjoamaan totutusta poikkeavia ratkaisuja vaalien järjestämiseen tai siirtämään niitä kokonaan. Koronapandemia on lisännyt tarvetta uudelleenarvioida äänestämisen helpottamiseen tähtääviä menetelmiä. Tämä puolestaan on nostanut ratkaistavaksi kysymyksen vaalikäytännöistä laajemminkin. Suurimmassa osassa koronapandemian aikana pidetyistä valtiollisista vaaleista äänestysaktiivisuus laski. Vaikka äänioikeutettujen äänestysaktiivisuus on eriytynyt myös normaalina aikana, tilanne on ollut aiempaa monimutkaisempi terveyskriisin aikana, jolloin vakavan koronan riskiryhmissä äänestysaktiivisuus laski suhteettomasti. Tarkastelun kohteena on ensimmäisen koronapandemiavuoden aikana (helmikuusta 2020 maaliskuuhun 2021) pidetyt kansalliset vaalit. Aineisto käsittää yhteensä 82 kansallista vaalia kaikkiaan 67 maassa. Keskeisimmät tutkimustulokset osoittavat, että pandemian aikana äänestysaktiivisuus laski, mutta toisaalta pandemia aiheutti dramaattisen muutoksen vaalien teknisessä järjestämisessä. Tärkeä muutos oli joustavien äänestysmenetelmien nopea yleistyminen. Pandemiavaalien aikana käytettyjen joustavien äänestysmenetelmien määrän ja äänestysaktiivisuuden muutoksen välinen yhteys on selvä. Mitä useampia joustavia äänestysmenetelmiä oli käytössä, sitä todennäköisempää oli, että äänestysprosentti pysyi samana tai jopa lisääntyi edellisistä vaaleista. PubDate: 2022-05-20 DOI: 10.37452/politiikka.111136 Issue No:Vol. 64, No. 2 (2022)
Open Access journal
[38 journals]
