Publisher: Föreningen för konsthistoria   (Total: 1 journals)   [Sort alphabetically]

Showing 1 - 1 of 1 Journals sorted by number of followers
Tahiti     Open Access  
Similar Journals
Journal Cover
Tahiti
Number of Followers: 0  

  This is an Open Access Journal Open Access journal
ISSN (Online) 2242-0665
Published by Föreningen för konsthistoria Homepage  [1 journal]
  • Arkkitehtuurista ja sen tutkimisesta

    • Authors: Anna Ripatti, Mia Åkerfelt
      Pages: 4 - 6
      Abstract: Pääkirjoitus
      PubDate: 2022-05-25
      DOI: 10.23995/tht.115595
      Issue No: Vol. 12, No. 2 (2022)
       
  • Alvar Aallon Säynätsalon kunnantalo hybridimaisemassa

    • Authors: Jonas Malmberg, Petteri Kummala
      Pages: 7 - 24
      Abstract: Säynätsalon kunnantalo (1952) on Alvar Aallon (1898–1976) arkkitehtuurin keskeinen merkkiteos. Vähälle huomiolle on jäänyt jo 1940-luvun alussa alkanut Aallon tiivis yhteistyö kunnan kanssa. Hän laati useita asemakaavoja, joista tärkeimmät koskivat keskustan uudelleenjärjestelyä. Aalto laati keskuksesta useita vaihtoehtoja, mutta perusajatus säilyi: keskeisaihe oli kiilamaisen kolmion muodostama ”Piazza triangolare”. Se jalostui avoimesta torista metsäiseksi aukioksi. Tarkastelemme Piazza triangolarea hybridimaiseman käsitteen kautta nojaten Bruno Latourin ajatukseen hybridistä ihmisen luoman ja luonnollisen välimuotona. Hybridimaisemana se rinnastuu etenkin kunnantalon maastonmuotojaan myöten keinotekoisesti rakennettuun sisäpihaan. Kaavojen sekä toteuttamatta jääneiden rakennusten valossa tulkinta ”Aallon Säynätsalosta” syventyy. Artikkeli syventää tulkintoja Aallon maisemakäsityksestä sekä avaa hybridimaiseman käsitteen uusia avulla näkökulmia Aallon suunnittelun erityispiirteisiin.
      PubDate: 2022-05-25
      DOI: 10.23995/tht.115720
      Issue No: Vol. 12, No. 2 (2022)
       
  • Alvar Aallon koneajan puutarha

    • Authors: Asko Mäkelä
      Pages: 25 - 49
      Abstract: Tutkin Alvar Aallon Paimion tuberkuloosiparantolan päärakennuksen viereisen puutarhan symboliikkaa ja kytköksiä muihin taiteisiin. Tässä päärakennus, Geometrinen puutarha ja ruumishuone, Ruusukellari muodostavat kokonaisuuden. Geometrinen puutarha on ainutlaatuinen esimerkki modernin funktionaalisen puutarhan avantgardesta. Siinä Kesähallien terassointi muuttui potilaiden kävelyjä varten puutarhakäytäväksi, joka muistuttaa painokoneen sivua, filmin kuljetinta, liukuhihnaa, tai taljaa, josta löytyy inspiraatiolähde Aallon kirjastosta. Osoitan Dante Alighierin Jumalaisen näytelmän puutarhan subtekstiksi. Ruusukellarin muodon olen johtanut Simbergin teokseen Tuonelan portilla. Myös konstruktivismista, teknologian historiasta ja abstraktista taiteesta johdetut aiheet johtivat puutarhan muotoon ja sen symboliikkaan. Esoteerisilla aatteilla oli ehkä rooli alueen suunnittelun taustaideana. Tulkinnassa päärakennus vertautuu Paratiisiin. Geometrinen puutarha on Kiirastuli, josta saattoi päätyä joko Paratiisiin tai polun päässä odottavaan Ruusukellariin, Tuonelaan. Aalto loi puutarhaan koneajan ristiriitaisuutta esittämällä Geometrisen puutarhan käytävän taljana tai liukuhihnana elämän ja kuoleman välissä.
      PubDate: 2022-05-25
      DOI: 10.23995/tht.115721
      Issue No: Vol. 12, No. 2 (2022)
       
  • Kuvataiteilija Birger Carlstedtin ateljeekodit modernin taiteilijuuden
           esityksinä

    • Authors: Susanna Aaltonen
      Pages: 50 - 71
      Abstract: Artikkeli käsittelee kuvataiteilijana, taideteollisena suunnittelijana ja arkkitehtinakin toimineen Birger Carlstedtin (1907–1975) 1930-luvun vaihteessa itselleen suunnittelemia ateljeekoteja ja -talo Villa Fyrenäsiä. Kotien toistuvina elementteinä olivat Marcel Breuerin Wassily-tuolit, omat maalaukset ja itsesuunnittelut abstraktikuvioiset matot. Selvitän, mikä merkitys näillä julkisuudessa esitellyillä, mutta sittemmin tutkimushistoriassa katveeseen jääneillä kodeilla oli Carlstedtin taiteilijakuvassa. Teoreettisena lähtökohtana on Alina Paynen tutkimus, jossa modernismi määritellään 1800-luvulta alkaneen tradition jatkumona. Toisena lähtökohtana on Robin Schuldenfrein Bauhaus-tutkimus, jossa liikkeen ideologian 1920-luvun toteutumat nähdään harvalukuisina kuvallisina ja elitistisinä esityksinä. Liitän Carlstedtin modernit kodit tähän historialliseen jatkumoon ja kansainväliseen ilmiökenttään. Esitän, että koteja voi pitää esimerkkeinä Carlstedtin teoreettisesta ajattelusta. Analyysi tuo esiin kuvataiteen, muotoilun ja arkkitehtuurin keskinäisiä positioita niin Carlstedtin taiteilijuudessa kuin sisustusten historiassa. Kodit olivat henkilökohtaista elämää varten suunniteltuja, ja samalla ajassaan harvinaisia performatiivisia esityksiä siitä, miltä modernin kodin tulisi näyttää. Aineistona on kotimaisessa Domus-lehdessä vuosina 1930 ja 1933 julkaistut kotien esittelyt ja materiaalia, joka kuuluu Amos Andersonin taidemuseon/Amos Rexin Carlstedtin kokoelmaan.
      PubDate: 2022-05-25
      DOI: 10.23995/tht.115722
      Issue No: Vol. 12, No. 2 (2022)
       
  • Första och andra klassens badare

    • Authors: Julia Svarvar
      Pages: 72 - 92
      Abstract: I artikeln undersöks den urbana badhuskulturen i Finland ur ett klassperspektiv. Industrialiseringen och urbaniseringen hade lett till sanitära utmaningar i städerna och urbana badhus uppfördes som ett led i att höja hygiennivån och främja invånarnas hälsa. I Finland inrättades ett fyrtiotal urbana badhus med olika badformer och avdelningar för olika samhällsklasser sida vid sida med en redan etablerad bastukultur. Badhusen uppfördes främst av privata aktörer och den aktivaste perioden för uppförandet var från 1870-talet till 1920-talet. I artikeln identifieras och analyseras klassmarkörer i badhusens planlösningar och interiörer. Vidare undersöks hur badhusens arkitektur kan ses som en form av maktutövande i och med att de tydligt gjorde skillnad på vilka samhällsklasser som erbjöds mer bekvämligheter och vilka som erbjöds mer enkla badupplevelser.
      PubDate: 2022-05-25
      DOI: 10.23995/tht.115723
      Issue No: Vol. 12, No. 2 (2022)
       
  • Oikeus tietoon

    • Authors: Susanna Santala
      Pages: 93 - 111
      Abstract: Helsingin keskustakirjasto Oodi (2012–2018) on kaupungin uusin maamerkki, suomalaisen nykyarkkitehtuurin merkkiteos keskellä uudistuvaa metropolialuetta. Oodi on myös kaupungin keskeinen infrastruktuuriliittymä, joka mahdollistaa kuntalaisille suunnattujen monipuolisten palveluiden hyödyntämisen. Oodin kiistattoman rakennustaiteellisen arvon ohella keskustakirjastoa tulisi siksi tarkastella myös hyvinvointiyhteiskunnan infrastruktuurina. Vaikka arkipuheessa infrastruktuuri mielletään usein liikenne- ja viestintäjärjestelmien sekä sähkö- ja viemäriverkostojen kaltaisiksi rakenteiksi, on huomattava, että infrastruktuurin tarkempi määritelmä kattaa myös sairaaloiden, koulujen ja kirjastojen kaltaisia instituutioita sekä niiden ylläpidon edellyttämää tietoa. Viimeaikaisessa tutkimuksessa onkin kiinnitetty entistä enemmän huomiota rakennuksiin terminaaleina, erilaisten palveluiden liittyminä sekä infrastruktuurin, maiseman ja arkkitehtuurin muodostamina päällekkäisinä verkostoina. Hallinnantutkimuksen näkökulmasta kirjastojen kaltaiset infrastruktuuriliittymät mahdollistavat hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden hyödyntämisen ja samanaikaisen poliittisen subjektinmuodostuksen, kansalaisten etäältä ohjaamisen. Tämä artikkeli käsittelee Arkkitehtitoimisto ALAn suunnittelemaa Oodia hyvinvointiyhteiskunnan viitekehyksessä, infrastruktuurintutkimuksen ja hallinnantutkimuksen näkökulmista. ALAn tuotanto tarjoaa erinomaisen lähtökohdan tämänkaltaiselle lähestymistavalle, sillä Helsingin keskustakirjasto Oodin lisäksi toimisto on suunnitellut Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennuksen (2017–2021), Saukonlaiturin maisemallisen pysäköintitalon (2016–2021) sekä Länsimetron asemien arkkitehtuuria (2009–). Artikkelin keskeisen tutkimusaineiston muodostavat ALAn osakkaiden haastattelut.
      PubDate: 2022-05-25
      DOI: 10.23995/tht.115725
      Issue No: Vol. 12, No. 2 (2022)
       
  • Digitaalisen arkkitehtuurin kuvalähteillä

    • Authors: Hanna Hyvönen
      Pages: 112 - 123
      Abstract: Arkkitehdit ovat 1900-luvun lopulta lähtien siirtyneet työskentelemään pääosin digitaalisille alustoille. Varhaiset suunnittelusovellukset noudattelivat vielä arkkitehtuuripiirustuksen vuosisataisia konventioita, mutta esimerkiksi
      kolmiulotteisen tietomallinnuksen myötä rakennettua ympäristöä on päädytty ajattelemaan arkkitehtuurigrafiikan perinteistä selkeämmin erkanevin tavoin. Suunnitelmien ”fotorealistinen” havainnollistaminen taas on kytkenyt arkkitehtuurin hahmottamisen uudella tavalla tietokonegrafiikan ja laajemman kuvallisen kulttuurin virtauksiin. Tietokoneavusteista arkkitehtuuria koskevassa tutkimuksessa on toistaiseksi painotettu uusien digitaalisten välineiden mullistavuutta suhteessa alan perinteisiin. Kuitenkin suunnittelu- ja visualisointisovellusten kuvalliset esitystavat juontuvat edelleen monin tavoin arkkitehtuurin ja kuvallisen kulttuurin historiasta. Luon artikkelissani katsauksen tutkimuksiin, joissa on tartuttu arkkitehtien digitaalisten työvälineiden ja taiteen historian suhteisiin. Hahmottelen myös aihepiirin tulevan tutkimuksen mahdollisia suuntia.
      PubDate: 2022-05-25
      DOI: 10.23995/tht.115726
      Issue No: Vol. 12, No. 2 (2022)
       
  • Suomalaisen oopperan talohankkeen varhaisvaiheita

    • Authors: Elina Standertskjöld
      Pages: 124 - 134
      Abstract: Artikkelini aiheena on suomalaisen oopperan uudisrakennushankkeen varhaisvaiheet 1910-luvulla. Keskityn kolmeen vuonna 1916 tehtyyn toteutumattomaan suunnitelmaan, joista kahden piirustukset ovat päätyneet Arkkitehtuurimuseon ja yhden Helsingin kaupunginarkiston kokoelmiin. Arkkitehtitoimisto Palmqvist & Sjöströmin tekemät kaksi suunnitelmaa laadittiin alun perin liitteiksi Helsingin kaupunginvaltuustolle lähettyihin oopperan tontin valintaa koskeviin asiakirjoihin. Kolmas suunnitelma on Hilding Ekelundin diplomityö ”Oopperatalo Munkkiniemeen”. Kaikki kolme ovat arkkitehtuurihistoriallisesti kiinnostavia, sillä ne liittyivät samaan aikaan vireillä olleisiin Helsingin kaupungin kehittämissuunnitelmiin. Palmqvist & Sjöströmin varhaisin suunnitelma Kaisaniemeen liittyi Eliel Saarisen Murtokatu-suunnitelmaan (1911–1913). Arkadianmäelle tehty myöhempi suunnitelma oli kytköksissä Töölön kaupunginosan uudelleenjärjestelyyn, ja Ekelund oli valinnut oopperatalonsa paikaksi Eliel Saarisen 1915 laatimaan Munkkiniemi–Haaga-suunnitelman ”Keskusaukean”.
      PubDate: 2022-05-25
      DOI: 10.23995/tht.115727
      Issue No: Vol. 12, No. 2 (2022)
       
  • Tyyppitalot historian peilinä ja toivona tulevasta

    • Authors: Markus Lähteenmäki
      Pages: 135 - 140
      Abstract: Kirja-arvio: Kristo Vesikansa, Philip Tidwell & Laura Berger, New Standards – Timber Houses Ltd. 1940–1955 (Helsinki: Garret Publications, 2021).
      PubDate: 2022-05-25
      DOI: 10.23995/tht.115728
      Issue No: Vol. 12, No. 2 (2022)
       
  • Uusia näkökulmia modernin sakraaliarkkitehtuurin tutkimukseen

    • Authors: Satu Kähkönen
      Pages: 141 - 145
      Abstract: Kirja-arvio: Oscar Ortiz-Nieminen, Kaikenlaiselle toiminnalle tilaa riittää, kaikenlaisille seurakuntalaisille paikkoja on: monitoimikirkkoarkkitehtuuri Helsingin seudulla 1900–1960-luvuilla (Helsingin yliopisto, 2021).
      PubDate: 2022-05-25
      DOI: 10.23995/tht.115729
      Issue No: Vol. 12, No. 2 (2022)
       
  • Antroposofisen arkkitehtuurin avaimet

    • Authors: Annika Waenerberg
      Pages: 146 - 151
      Abstract: Kirja-arvio: Marja-Leena Ikkala, Etiikka ja esoteria rakennusmuodoissa. Rudolf Steinerin ensimmäinen ja toinen Goetheanum (Helsinki: Helsingin yliopisto, 2021).
      PubDate: 2022-05-25
      DOI: 10.23995/tht.116194
      Issue No: Vol. 12, No. 2 (2022)
       
 
JournalTOCs
School of Mathematical and Computer Sciences
Heriot-Watt University
Edinburgh, EH14 4AS, UK
Email: journaltocs@hw.ac.uk
Tel: +00 44 (0)131 4513762
 


Your IP address: 44.201.96.43
 
Home (Search)
API
About JournalTOCs
News (blog, publications)
JournalTOCs on Twitter   JournalTOCs on Facebook

JournalTOCs © 2009-